Krimin kansantasavalta (, ) oli lyhytaikaiseksi jäänyt valtio Krimin niemimaalla joulukuusta 1917 tammikuuhun 1918. Kansantasavalta oli ensimmäinen itsenäinen turkkilainen tasavalta maailmassa. Lisäksi se oli ensimmäinen maa islamilaisessa maailmassa, jossa kaikki naiset saivat äänioikeuden siinä missä miehetkin.
Perustaminen ja kansallistunnukset Krimin tataarit järjestivät syksyllä 1917 perustuslakia säätävän kokouksen, Kurultayn, vaalit miesten ja naisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalta. Kurultay kokoontui ensimmäisen kerran 24. lokakuuta 1917. Se ei julistanut muodollista itsenäisyyttä, mutta toimi käytännössä itsenäisen valtion parlamentin tavoin. Kurultay valitsi hallituksen, niin sanotun Kansallisen direktorion. Kurultay oli nimenomaan Krimin tataarien edustuselin, koska vain tataareilla oli äänioikeus sen vaaleissa. Hieman Kurultayn kokoontumisen jälkeen ei-tataarit perustivat Maakunnallisen kansalliskokouksen. Tataarien hallitus ja Maakunnallinen kansalliskokous toimivat yhteistyössä. Krimin asevoimista vastannut Krimin pääesikunta toimi molempien elimien alaisuudessa.
Krimin kansantasavalta julistautui itsenäiseksi Bahtšisaraissa 13. joulukuuta 1917. Maan hallitus aloitti toimintansa 18. joulukuuta. Tasavallan ensimmäinen presidentiksi valittiin Noman Çelebicihan. Ukrainan kansantasavallan hallitus tunnusti Krimin kansantasavallan itsenäisyyden samana päivänä.
Tasavallan perustamisen aikana suurin etninen ryhmä Krimillä olivat venäläiset, jotka muodostivat 42 % koko väestöstä. Ukrainalaisten osuus oli 11 %.
Valtion tunnuksia olivat lippu (vaaleansininen lippu, jonka vasemmassa yläkulmassa Girayn tagma). Kansallislaulu oli Ant etkenmen, jonka on sanoittanut Çelebicihan. Maan vaakunana toimi Girayn tagma.
Hallinto Çelebicihanin, joka toimi myös tasavallan suurmuftina ja oikeusministerinä, lisäksi Krimin kansanvallan hallitukseen kuului neljä muuta ministeriä.
Cafer Seydamet Qırımer: ulko- ja puolustusministeri Ahmet Şükrü: uskonnollisten asioiden ministeri Amet Özenbaşlı: opetusministeri Seitcelil Hattat: valtiovarainministeri
Kansantasavallan perustuslaki takasi yleisen äänioikeuden ja miesten ja naisten välinen tasa-arvon sekä lakkautti kaikki aatelistittelit ja niiden mukana tulleet etuoikeudet. Kansantasavalta ei myöskään pyrkinyt luomaan yksinomaan Krimin tataarien hallitsemaa valtiota.
Tasavallan loppu Neuvosto-Venäjä ei koskaan tunnustanut Krimin kansantasavaltaa. Nämä lähettivät Krimille uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin kansantasavallan antautumista, 1. tammikuuta 1918.
Mustan meren laivastoon kuuluneet merimiehet vangitsivat Çelebicihanin ensimmäisten joukossa tammikuun lopussa. Hänet vietiin Sevastopoliin, jossa hänet ammuttiin 23. helmikuuta 1918. Samassa yhteydessä ammuttiin myös noin 600 muuta Krimin tataaria. Çelebicihanin ruumis heitettiin mereen.
Bolševikkien onnistuivat valloittamaan Krimin tammikuun 1918 lopulla, minkä jälkeen nämä lakkauttivat kurultain ja kansantasavallan hallituksen. Tämän jälkeen niemimaa joutui punaterrorin uhriksi. Maaliskuussa bolševikit perustivat Taurian sosialistisen neuvostotasavallan.
Vuosina 1919–1920 Krimin niemimaa oli Venäjän sisällissodan taistelutanner, ja lopulta sisällissodan voittivat punaiset.
Katso myös Ukrainan itsenäisyyssota Mahnovštšyna
Lähteet
Kansantasavalta Luokka:Ukrainan entiset valtiot ja valtiomuodostelmat Luokka:Euroopan entiset valtiot