Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on ja pinta-ala km², josta km² on maata ja km² sisävesiä.
Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapurikuntia ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.
Historia pienoiskuva|Nyky-Sastamalan alueen kuntaliitokset vuodesta 1932 vuoteen 2013. Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana. Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä. Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.
Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.
Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.
Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.
Maantiede Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.
Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.
Ritajärven luonnonsuojelualue valittiin vuoden parhaaksi retkipaikaksi vuonna 2017.
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2023 lopussa Sastamalassa oli 23 515 asukasta, joista 15 653 asui taajamissa, 7 541 haja-asutusalueilla ja 321:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sastamalan taajama-aste on 67,5 %. Sastamalan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2023) 1 Vammalan keskustaajama 9 790 2 Keikyä (Pehula) 1 911 3 Kiikka 1 066 4 Uotsola 1 057 5 Karkku 545 6 Kiikoisten kirkonkylä 509 7 Häijää 407 8 Pohjakylä 368
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Kylät
Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40 kyläyhdistykseen. Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta. Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.
Keskusta-alueen kaupunginosat Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg. Elokuusta 2021 alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Pertti Hakanen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kokoomuksen Jari Andersson.https://alueviesti.fi/2021/08/17/asiat-riitelevat-ihmiset-eivat-koskaan-sastamalan-valtuusto-avasi-uuden-kauden/
Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Paikkajako vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen on puolueittain seuraava: Keskusta, 13 paikkaa Kokoomus, 11 paikkaa SDP, 10 paikkaa Vasemmistoliitto, 3 paikkaa Perussuomalaiset, 2 paikkaa Kristillisdemokraatit, 2 paikkaa Vihreät, 1 paikka RKP 1 paikka
Ystävyyskaupungit Sastamalan ystävyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):
Skövde, Ruotsi Ringsted, Tanska Halden, Norja
Pihtla, Viro Kašin, Venäjä
Kuressaare, Viro Vásárosnamény, Unkari
Talous ja elinkeinot Vuonna 2015 kunnassa oli 8 426 työpaikkaa. Niistä 8,5 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 prosenttia jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3 prosenttia.
Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Vammalan rautatieasema. Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12. Kiikasta alkaa Kankaanpään kautta Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialle ja Laviaan.
Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.
Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.
Etäisyyksiä keskustaajamasta Entisiin kuntakeskuksiin Kiikoinen 25 km Mouhijärvi 25 km Suodenniemi 35 km Äetsä 15 km
Muihin kaupunkeihin Helsinki 190 km Huittinen 25 km Hämeenlinna 100 km Kankaanpää 70 km Nokia 35 km Pori 75 km Rauma 90 km Tampere 50 km Turku 115 km
Kulttuuri Suomen kirjapääkaupunki Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.
Murre Sastamalan alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Sastamalan alueella puhuttuja murteita ovat yläsatakuntalaisen murteen eteläryhmään kuuluvat Tyrvään, Suodenniemen, Mouhijärven, Kiikan ja Keikyän murteet. Murteet ovat lähellä perihämäläisiä murteita.
Nähtävyydet pienoiskuva|225px|Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. pienoiskuva|225px|Näkymä Rautavedelle Ellivuoren laskettelurinteeltä. pienoiskuva|225x225px|Sastamalan seudun museo Sastamalan keskiaikainen kirkko Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Laskettelukeskus Ellivuori Pirunvuori, luontokohde ja Emil Danielssonin erämaa-ateljee Herra Hakkaraisen talo Kulttuuritalo Jaatsi, Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti Lakeside Golf Vammala Vammalan Auto- ja traktorimuseo Marskin salonkivaunu Stormin Shell-huoltoasemalla Otamussilta Sarkia-museo Äetsän voimalaitos Keikyän kotiseutumuseo Keikyän riippusilta Kokemäenjoki Ritajärven luonnonsuojelualue Rautavesi, Liekovesi ja Kulovesi Sastamalan seudun museo Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Suomen Villa Royal (Villa Royal Finland)
Tapahtumat
Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamala Gregoriana Häijään Markkinat Suodenniemi-viikko
Evankelisuuden evankeliumijuhlat on järjestetty Sastamalassa vuosina 2015 ja 2022.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Sastamalan seurakunta (ent. Vammalan seurakunta) Karkun kappeliseurakunta Keikyän kappeliseurakunta Kiikan kappeliseurakunta Kiikoisten kappeliseurakunta Mouhijärven kappeliseurakunta Suodenniemen kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sastamalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Sastamalassa toimii Äetsän helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Sastamalassa toimivat Kiikoisten helluntaiseurakunta, Mouhijärven helluntaiseurakunta ja Vammalan helluntaiseurakunta.
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisellä alueella. Karkun seurakunta (yhdistetty Tyrvään seurakunnan kanssa Vammalan seurakunnaksi 2004) Keikyän seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009) Kiikan seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009) Kiikoisten seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2013) Mouhijärven seurakunta (liitetty Sastamalan seurakuntaan 2009) Suodenniemen seurakunta (liitetty Vammalan seurakuntaan 2007) Tyrvään seurakunta (yhdistetty Karkun seurakunnan kanssa Vammalan seurakunnaksi 2004)
Katso myös Luettelo Sastamalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä Luettelo tunnetuista sastamalalaisista
Lähteet Vammalan tiedote tulevasta kaupungista 18.6.2007 Satakunnan Kansa, elokuu 2007 Kuntalehti.fi Äetsänkylät.net Me asumme nyt Suomen kirjapääkaupungissa Tyrvään Sanomat, tammikuu 2013
Viitteet
Aiheesta muualla
Sastamalan kaupungin kotisivut Tilastokeskus – Sastamalan avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit