USAirin lento 427 oli USAirin Yhdysvaltain sisäinen reittilento Chicagosta Pittsburghin kautta West Palm Beachiin. Lennolla 8. syyskuuta 1994 käytetty Boeing 737-3B7 syöksyi maahan lähellä Aliquippaa miehistön menetettyä koneen hallinnan lähestyttäessä Pittsburghin kansainvälistä lentoasemaa. Onnettomuuden aiheutti koneen sivuperäsintä liikuttaneeseen servoventtiiliin tullut tekninen vika, joka jumitti peräsimen ääriasentoonsa. Onnettomuuslennolla oli 127 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat maahansyöksyssä.
Tapahtumat pienoiskuva|vasen|Lennon 427 mustista laatikoista saatujen tietojen perusteella luotu tietokoneanimaatio koneen liikkeistä jättöpyörteeseen joutumisen ja maahansyöksyn välisenä aikana. Lento 427 lähti Chicagosta noin kello 18.10 paikallista aikaa. Lento sujui normaalisti aina siihen asti, kun kone alkoi lähestyä Pittsburghia. Lähestymisen aikana kello 19.02 Pittsburghin lennonjohto ilmoitti miehistölle lähistöllä olevasta liikenteestä ja antoi heille uuden kurssin. Kello 19.02.57, kun lento 427 oli saavuttamassa sille annettua uutta kurssia, se osui saman paikan 69 sekuntia aiemmin ohittaneen Delta Airlinesin Boeing 727 -koneen jättöpyörteeseen.
Seuraavien kolmen sekunnin aikana kone kallistui 18 astetta vasemmalle. Autopilotti alkoi kallistaa konetta takaisin oikealle, ja miehistö otti koneen käsiohjaukseen saadakseen sen oikaistua. Kone kulki edelleen edellä lentävän koneen jättöpyörteessä. Kello 19.03.01 koneen sivuvakaaja kääntyi äkillisesti ääriasentoonsa vasemmalle, mikä sai koneen nokan kääntymään äkisti kohti vasenta. Välittömästi tämän jälkeen kone alkoi kallistua jälleen vasemmalle ja sen nokka alkoi laskeutua horisontin alapuolelle. Kuuden sekunnin kuluttua peräsimen jumittumisesta kone oli kallistunut 70 astetta vasemmalle ja sen nokka oli 20 astetta horisontin alapuolella. Kone sakkasi ja alkoi syöksyä kohti maata.
Sakkauksen aikana koneen kallistuskulma kasvoi yli 180 asteen ja sen nokka osoitti 90 asteen kulmassa suoraan kohti maata. Noin 1 000 metrin korkeudella kone jatkoi edelleen kallistumistaan, mutta sen nokka alkoi nousta taas ylemmäs. 600 metrin korkeuteen tultaessa kone oli kallistunut vasemmalle jo yli täyden kierroksen. Horisonttiin nähden se oli 15 astetta kallistuneena vasempaan ja 40 asteen syöksyssä. Kallistuminen hidastui hetkellisesti, mutta jatkui taas, ja kone lähti uuteen syöksyyn. Se syöksyi maahan kello 19.03.23 lähellä Aliquippan kaupunkia 60 astetta vasemmalle kallistuneena ja 80 asteen syöksyssä. Kaikki 132 koneessa ollutta kuolivat maahansyöksyssä. Kaikkiaan aikaa jättöpyörteeseen joutumisesta maahansyöksyyn kului noin 26 sekuntia.Aircraft Accident Report 1999, s. 1
Tutkinta ja onnettomuuden syy Onnettomuuden tutki National Transportation Safety Board (NTSB). Tutkinta kesti yli neljä ja puoli vuotta ja oli NTSB:n historian pisin. Tutkintalautakunta totesi onnettomuuden todennäköiseksi syyksi sivuperäsintä liikuttaneeseen servoventtiiliin tulleen teknisen vian, joka sai peräsimen kääntymään eri suuntaan kuin mihin lentäjät sitä ohjasivat, ja jumitti näin sivuperäsimen ääriasentoonsa vasemmalle lentäjien yrittäessä korjata kallistusta kääntämällä peräsintä oikealle. Lautakunta totesi vastaavan vian aiheuttaneen todennäköisesti myös United Airlinesin lennon 585 onnettomuuden maaliskuussa 1991, jonka tutkinta päättyi alun perin tuloksettomana, sekä Eastwind Airlinesin lennolla 517 sattuneen vaaratilanteen kesäkuussa 1996.Aircraft Accident Report 1999, s. 292–295
Lennon 427 onnettomuuden jälkeen Boeing suunnitteli 737:n sivuperäsimen hallintayksikön uudelleen ja asensi sellaisen jälkiasennuksena kaikkiin aiemmin valmistettuihin 737-koneisiin.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Vuoden 1994 lento-onnettomuudet Luokka:Onnettomuudet Pennsylvaniassa Luokka:Lento-onnettomuudet Yhdysvalloissa