Skythopolis (, ) eli Bet-Sean, , .1. Makk. 5:52. (Bet-Shean, Beth-Shean, Bethsan, Bethshan; , ) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se sijaitsi lähellä nykyistä Beit She’anin kaupunkia.
Kaupunki oli olemassa jo pronssi- ja varhaisella rautakaudella, jolloin se tunnettiin nimellä Bet-Sean. Hellenistisellä kaudella kaupunki sai kreikkalaisen nimen Skythopolis, ”Skyyttien kaupunki”. Roomalaisella kaudella se oli suurin Dekapoliin kaupungeista ja koko pohjoisen Palestiinan suurin kaupunki.
Maantiede
Skythopolis sijaitsi Palestiinassa Jordanjoen länsipuolella ja Jisreelin tasangon eli Esdraelonin tasangon kaakkoisreunassa, noin 30 kilometriä etelään Gennesaretinjärvestä. Josephus katsoi kaupungin olevan aivan eteläisintä Galileaa.Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 3.3.1, 3.8.7. Klaudios Ptolemaios luki sen osaksi Koile-Syyriaa.Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.16. Skythopoliin etäisyys Tiberiaasta oli 120 stadioninmittaaJosephus: Flavius Josephuksen elämä 65. ja Jerusalemista 600 stadionia.2. Makk. 12:29. Kaupunki kuului Manassen heimolle, vaikka maantieteellisesti se oli Isaskarin heimon alueella.
pienoiskuva|vasen|Skythopoliin arkeologinen alue ilmasta nähtynä. Skythopolis oli rakennettu Jordaniin laskevan pienemmän joen rannoille ja sen lukuisten haarojen laaksoihin. Kaupungin ympärysmitta on ollut lähes viisi kilometriä. Sen akropoliina eli yläkaupunkina toimi nykyinen Tel Beit She’an, arabiaksi Tel el-Husn (”Linnoituksen kukkula”), kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee heti nykyisen Beit She’anin kaupungin pohjoislaidalla.
pienoiskuva|vasen|Skythopoliin arkeologinen alue ilmasta nähtynä. Skythopoliin sijainti oli strateginen, sillä sen kohdalla ristesivät Jerusalemista tullut pohjois-eteläsuuntainen tie sekä Välimeren rannikolta Jordanin toiselle puolelle kulkenut itä-länsisuuntainen tie. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä maata ja siellä oli hyvin vettä. 200-luvulla elänyt rabbi Simon ben Lakish kuvasi paikkaa sanoen: ”Jos paratiisi on Palestiinassa, Bet-Sean on sen portti.”
Historia Varhaishistoria
Nykyisen Beit She'anin paikalla on merkkejä asutuksesta jo neoliittisella ja kalkoliittisella kaudella 4000–3000-luvuilla eaa. Varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eaa. paikalla oli jo melko suuri kaupunki. Se taantui keskisellä pronssikaudella 1000-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla, jolloin paikalla oli pienempi kaupunki.
Myöhäisellä pronssikaudella vuoden 1450 eaa. paikkeilla paikalle perustettiin egyptiläinen hallintokeskus ja varuskunta. Varuskunnan perusti mahdollisesti Meggidon taistelun jälkeen paikallisia kanaanilaisia hallitsijoita vastaan sotinut Thutmosis III. Ensimmäinen maininta Bet-Seanista on Karnakin temppelissä nimellä bt š’ir ja Amarna-kirjeissä nimellä bit ša-a-ni. Nimen tarkkaa merkitystä ei tunneta. Samassa muodossa Beit kirjoitetut paikannimet viittaavat usein johonkin paikalla palvottuun jumaluuteen, mutta jonkin Shean-nimisen jumalan sijaan paikalliset kanaanilaiset palvoivat tiettävästi Mekalia.
Ilmeisesti paikan egyptiläiseen kauteen liittyen Bet-Sean mainitaan myös Vanhan testamentin Joosuan ja Tuomarien kirjoissa nimellä Bet-Sean (vanhassa raamatunsuomennoksessa Beet-Sean), joka annetaan Manassen heimolle. Egyptiläiset hylkäsivät kaupungin ehkä 1100-luvulla eaa. Arkeologit ovat löytäneet merkkejä paikan tuhoutumisesta tulipalossa, sekä merikansoihin liitetystä keramiikasta Kyprokselta. On mahdollista että egyptiläisiä seurasivat filistealaiset, mutta he eivät jättäneet jälkeensä huomattavampia merkkejä itsestään.
Vanhan testamentin mukaan filistealaiset asuttivat kaupunkia Saulin aikana. Gilboan taistelun jälkeen he ripustivat Saulin ja hänen poikiensa ruumiit kaupungin muureille. Bet-Sean liitettiin Israelin alueisiin luultavasti kuningas Daavidin valtakaudella. Ainakin se kuului häntä kuninkaana seuranneen Salomon valtakuntaan. Yhdistyneen kuningaskunnan hajottua se luetteloidaan kuitenkin Egyptin faaraon Siisakin hallitsemiin kaupunkeihin vuonna 925 eaa. Kaupunki tuhoutui ehkä egyptiläisvalloituksen tai sittemmän assyrialaisvalloituksen yhteydessä 733–732 eaa.
Hellenistinen kausi pienoiskuva|Roomalais-bysanttilaisaikaisen Skythopoliin pääkadulle Palladius-kadulle nimen antanut kreikankielinen kirjoitus mosaiikissa kadun pinnassa: ”Stoan työt ja mosaiikkikoristelu tehtiin Flavius Palladiuksen (Flavios Palladioksen) Porphyruksen (Porfyroksen) pojan, mitä suurimman johtajan, aikana”.
Kaupunki perustettiin uudelleen hellenistisellä kaudella Ptolemaios II:n aikana 282–246 eaa. alueen tultua osaksi ptolemaiosten valtakuntaa. Tuolloin kaupunki sai uuden nimen Skythopolis. Nimeä selitettiin antiikin aikana eri tavoin. Plinius vanhempi ja monet muut katsoivat sen tulevat skyyteistä, jotka hyökkäsivät Palestiinaan 500-luvulla eaa., minkä Herodotos mainitsee, ja joista osa olisi jäänyt asumaan seudulle.Herodotos: Historiateos 1.105. Toisen selityksen mukaan nimi perustuisi siihen, että Ptolemaios II asutti kaupunkiin skyyttejä 200-luvun eaa. puolivälissä. Kyseiset skyytit saattoivat olla häntä palvelleita palkkasotilaita.
Adriaan Reland hylkäsi tällaiset selitykset ja ehdotti, että nimi perustuisi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa mainitun Sukkotin nimeen. Hieronymus nimittäin mainitsee sen sijainneen jossakin lähettyvillä Jordanin toisella puolella. Näin Skythopolis olisi ikään kuin muuntunut nimestä Sykothopolis ().
Nimi Skythopolis esiintyy ensimmäisen kerran Tuomarien kirjassa Septuagintassa paikannimen Baithsan selityksenä (). Se esiintyy myös apokryfikirjoissa ilman mainintaa kaupungin alkuperäisestä nimestä.1. Makk. 5.52, 7.36; 2. Makk. 12.39. Nimeä käyttää myös Polybios.Polybios: Historiai 5.70.3.
Hellenistisen kauden Skythopolis oli jo suuri ja vauras kaupunki. Antiokhos IV (hallitsi 175–164 eaa.) valloitti alueen seleukideille. Hän antoi kaupungille poliksen aseman eli itsehallinnon sekä laajensi kaupungin vallassa ollutta aluetta. Hän myös antoi kaupungille uuden nimen Nysa, joka tuli joko Dionysoksen syntymäpaikasta tai siitä, että Dionysoksen hoitajan Nysan uskottiin olleen haudattu paikalle. Samalla Dionysoksen kultista tuli kaupungissa virallinen.Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.18.
pienoiskuva|vasen|Onnen jumalatar Tykheä esittävä mosaiikki, joka on löydetty Palladius-kadulta Sigma-nimistä aukiota reunustaneesta rakennuksesta. Jumalattaren kruunu muistuttaa kaupunginmuuria ja hänen kädessään on runsaudensarvi. Israelin kansallismuseo, Jerusalem. Makkabealaiset saivan Skythopoliin haltuunsa makkabilaiskapinan alussa joko ostamalla kaupungin sen kreikkalaiselta johdolta,Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.280. tai sitten Simon Makkabi valtasi sen.Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.66. Jonatan Makkabi kuoli Skythopoliissa.Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.6. Myöhemmin vuonna 107 eaa. Johannes Hyrkanos valtasi kaupungin ja tuhosi sen. Juutalaisten lähteiden mukaan kaupungin kreikkalaiset asukkaat ajettiin pois tai he lähtivät vapaaehtoisesti.Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.397.
Roomalainen kausi
Roomalaisten vallattua Palestiinan Pompeiuksen johdolla vuonna 63 eaa. Aulus Gabiunius rakennutti Skythopoliin uudelleen ja se palautettiin kreikkalaisille.Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.88. Näin se erotettiin juutalaisista alueista ja siitä tuli osa seudun kreikkalaiskaupunkien muodostamaa Dekapolista. Josephus kutsuu Skythopolista Dekapoliin tärkeimmäksi kaupungiksi. Dekapoliihin sen luki myös Plinius vanhempi. Dekapoliin osana Skythopolis oli eräänlainen eksklaavi juutalaisten alueiden sisällä, sillä se sijaitsi Dekapoliin kaupungeista ainoana Jordanin länsipuolella.
Ensimmäisessä juutalaissodassa Skythopolis oli roomalaisten puolella Sepforiin tavoin. Juutalaiset tuhosivat kaupunkia vuonna 66 jaa. Tämän jälkeen roomalaiset sotajoukot talvehtivat kaupungissa.Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.458.
Skythopoliin suurin kukoistusaika alkoi 100-luvulla. Roomalaiset rakennuttivat sinne temppelin, teatterin, amfiteatterin ja nymfaionin. Skythopoliista tuli varhain piispanistuin, ja se mainitaan usein kirkkohistoriassa. Muutoin sen vaiheista myöhemmän antiikin aikana tiedetään vain vähän. Kaupungissa asui pakanoita, kristittyjä, juutalaisia ja samarialaisia. 200-luvun lopulla ja 300-luvulla monet kristityt kokivat siellä marttyyrikuoleman. Vuonna 363 kaupunki kärsi tuhoja maanjäristyksessä.
pienoiskuva|Skythopoliin arkeologista aluetta. Myöhäisellä roomalaisella kaudella 300-luvulta lähtien Skythopolis oli Palaestina secundan provinssin pääkaupunki ja metropoliitan istuin. Useita kaupungin piispoista tunnetaan kirkolliskokousten asiakirjoista. Näihin lukeutuvat areiolaiset Patropnilos (k. n. 359), Filippos ja Athanasios, sekä Saturninos (Saturninus; 381), Theodosios, Akakios, Servianus (k. 452), Johannes ja Theodoros. Kaupungin kristittyihin merkkihenkilöihin lukeutuvat myös Pyhä Prokopios, psalmien kommentaattori Asterios sekä seudun munkeista kirjoittanut Kyrillos.
Skythopolis oli suurimmillaan Bysantin valtakunnan aikana 500-luvulla, jolloin sen asukasluku oli arviolta henkeä. Kaupungin pakanalliset temppelit tuhottiin tai muutettiin kirkoiksi. Bysanttilaisen kauden loppua kohti kaupunki alkoi taantua.
Myöhempi historia ja kaivaukset
Persialaiset hyökkäsivät Skythopoliihin vuonna 614 ja pitivät sitä jonkin aikaa hallussaaan. Arabit voittivat bysanttilaiset Skythopoliin soilla vuonna 634 ja valtasivat kaupungin. Arabikaudella kaupungin vanha nimi alkaa esiintyä uudelleen muodossa Beisan. Kaupunki kärsi suuria tuhoja maanjäristyksessä vuonna 749. Sitä kunnostettiin jonkin verran vielä tämän jälkeenkin, mutta suureksi osaksi paikka hylättiin.
Ristiretkeläiset rakensivat paikalle pienen linnoituksen 1100-luvulla. Ristiretkeläisvallan aikana Skythopoliin piispanistuin siirrettiin Nasaretiin. Nykyisin Skythopolis on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Scythopolis, Scythopolitanus).
Myöhemmin 1200–1800-luvuilla paikalla oli vain pieni arabikylä. Skythopoliin arkeologisia kaivauksia on suoritettu erityisesti vuosina 1921–1933. Kaivauksia on jatkettu tämän jälkeenkin 1950- ja 1960-luvuilla sekä 1983 ja 1989–1996. Nykyinen Beit She’anin kaupunki on kasvanut lähelle erityisesti vuoden 1949 jälkeen.
Rakennukset ja löydökset pienoiskuva|Pienoismalli Skythopoliista.
Skythopoliin paikalta on löydetty kerrostumat 20 eri asutusvaiheesta. Vain pieni osa roomalais-bysanttilaisaikaisesta kaupungista on kaivettu, mutta silti raunioalue on suhteellisen laaja. Kaupunki käsitti hellenistisellä kaudella akropoliin alueen ja laajeni siitä pohjoiseen päin. Roomalaisella kaudella kaupunki laajeni lounaaseen ja kaakkoon.
Esihistorialliset löydöt
Kalkoliittisella kaudella paikan asukkaat asuivat myöhemmässä akropolis-kukkulassa olleissa luolissa. Pronssikauden asutusvaiheista 2000-luvulta eaa. on löydetty jäänteitä savitiilisistä apsiksen muotoisista asumuksista sekä myöhemmistä suuremmista taloista. 1500-luvulta eaa. on löydetty kolmihuoneisen savitiilistä tehdyn temppelin jäänteet.
Kaupunginmuurit
Bysanttilaisella kaudella koko kaupunki oli ympäröity muurilla, jonka pituus oli noin 4,5 kilometriä, ja joka sulki sisäänsä noin 1,6 neliökilometrin kokoisen alueen. Muurien paksuus oli noin 2,5 metriä ja niissä oli suorakulmaisia torneja.
pienoiskuva|vasen|Skythopoliin kaupunginmuurien Caesarea maritimaan johtaneen Caesarean portin rauniot. pienoiskuva|vasen|Skythopoliin raunioita. Akropolis ja Zeus Akraioksen temppeli