Duuri on länsimaisessa musiikissa hyvin yleiseen diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji. Duurisävelmä mielletään iloiseksi sävelmäksi. Duuria vastaava kirkkosävellaji on jooninen. Duurin vastakohta on surumielinen molli.
Rakenne pienoiskuva|oikea|C-duuri. Duuriasteikossa on kaksi puolisävelaskelta.
Duurissa on seitsemän säveltä, joiden väliset korkeuserot sävelaskelin ilmaistuina ovat 1–1–½–1–1–1–½. Solmisaatiossa niihin viitataan tavuilla do, re, mi, fa, sol (tai so), la ja si (tai ti).
Duurikolmisoinnussa on pohjasävel, suuri terssi ja kvintti. Sellaisen muodostavat esimerkiksi sävelet c, e ja g. Jokaisessa puhtaasti viritetyssä duurikolmisoinnussa sävelten taajuuksien suhteet ovat 4 : 5 : 6. Duuriasteikossa esiintyy kolme duurikolmisointia, joiden pohjasävelinä ovat asteikon ensimmäinen, neljäs ja viides sävel eli toonika, subdominantti ja dominantti (do, fa ja sol). Näissä esiintyvät kaikki asteikon sävelet. Jos ne kaikki viritetään puhtaasti, saadaan duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteiksi ovat 24 : 27 : 30 : 32 : 36 : 40 : 45 : 48, tai supistettuna
1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2
Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön tasaviritysjärjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 : . Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkeavat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:
1 : (≈ 1,1225) : (≈ 1,2599) : (≈ 1,3348) : (≈ 1,4983) : (≈ 1,6818) : (≈ 1,8877) : 2.
Duurisävellajit
Nuottikirjoituksessa kirjoitetaan duurissa etumerkintä viivaston alkuun aina luonnollisen duurin mukaisesti. Harmonisessa ja ylöspäisessä melodisessa duurissa esiintyvät, luonnollisesta duurista poikkeavat sävelet osoitetaan välittömästi nuotin eteen sijoitetulla korotus- tai palautusmerkillä, joka on voimassa seuraavaan tahtiviivaan saakka, ellei sitä jo aikaisemmin kumota toisella etumerkillä.
Eri duurisävellajit etumerkintöineen, niissä esiintyvät sävelet ja niiden rinnakkaissävellajit ovat seuraavat:
Sävellaji Etumerkintä Sävelet Peruskolmisointu Rinnakkaismolli Luonnollinen duuri Harmoninen duuri C-duuri 50px c d e f g a h c c d e f g as h c c e g a-molli Ristimerkkiset duurisävellajit G-duuri 50px g a h c d e fis g g a h c d es fis g g h d e-molli D-duuri 50px d e fis g a h cis d d e fis g a b cis d d fis a h-molli A-duuri 50px a h cis d e fis gis a a h cis d e f gis a a cis e fis-molli E-duuri 50px e fis gis a h cis dis e e fis gis a h c dis e e gis h cis-molli H-duuri 50px h cis dis e fis gis ais h h cis dis e fis g ais h h dis fis gis-molli Fis-duuri 50px fis gis ais h cis dis eis fis fis gis ais h cis d eis fis fis ais cis dis-molli Cis-duuri 50px cis dis eis fis gis ais his cis cis dis eis fis gis a his cis cis eis gis ais-molli b-merkkiset duurisävellajit F-duuri 50px f g a b c d e f f g a b c des e f f a c d-molli B-duuri 50px b c d es f g a b b c d es f ges a b b d f g-molli Es-duuri 50px es f g as b c d es es f g as b ces d es es g b c-molli As-duuri 50px as b c des es f g as as b c des es fes g as as c es f-molli Des-duuri 50px des es f ges as b c des des es f ges as bes c des des f as b-molli Ges-duuri 50px ges as b ces des es f ges ges as b ces des eses f ges ges b des es-molli Ces-duuri 50px ces des es fes ges as b ces ces des es fes ges ases b ces ces es ges as-molli
Huomautukset
Lähteet
Luokka:Sävelasteikot Luokka:Musiikkitermit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit