Urheiluvuosi 1974 käsittelee vuoden 1974 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Alppihiihto
Maailmanmestaruuskilpailuissa Italian Gustavo Thöni ja Ranskan Fabienne Serrat voittivat kumpikin kaksi kultamitalia.Pihlaja, s. 21–24
Ampumahiihto
Maailmanmestaruuskilpailujen ohjelmassa oli ensi kertaa kaksi henkilökohtaista kilpailua, kun 20 kilometrin lisäksi mukaan oli otettu 10 kilometrin kilpailu. Suomen Juhani Suutarinen voitti molemmat henkilökohtaiset mestaruudet ja Neuvostoliitto viestin.Pihlaja, s. 110–111
Autourheilu
Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden voitti brasilialainen Emerson Fittipaldi, jolle mestaruus oli toinen.Pihlaja, s. 123
Golf
Masters-turnauksen voitti toisen kerran urallaan eteläafrikkalainen Gary Player.Pihlaja, s. 151 Yhdysvaltain avoimen turnauksen voitti yhdysvaltalainen Hale Irwin. Britannian avoimen turnauksen voitti kolmannen kerran urallaan Gary Player. PGA-mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Lee Trevino.
Jalkapallo
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Länsi-Saksassa. Maailmanmestaruuden voitti isäntämaa Länsi-Saksa, joka voitti Münchenissä 7.7. pelatussa loppuottelussa Alankomaat maalein 2–1. Gerd Müller teki loppuottelun voittomaalin ja häntä ennen maalin tekivät rangaistuspotkuista Alankomaiden Johan Neeskens ja Länsi-Saksan Paul Breitner. Pronssiottelussa Puola voitti Brasilian 1–0.Ekberg, s. 255 Skotlanti ei hävinnyt kisoissa yhtään ottelua mutta jäi alkulohkossaan kolmanneksi eikä selviytynyt jatkoon.Ekberg, s. 235, 254 Itä-Saksa ja Länsi-Saksa kohtasivat historiansa ainoassa keskinäisessä maaottelussa ja yllättäen Itä-Saksa voitti tuon alkulohko-ottelun Jürgen Sparwasserin tekemällä maalilla 1–0.Ekberg, s. 241–242, 254 Puolan Grzegorz Lato voitti kisojen maalikuninkuuden seitsemällä maalilla.Ekberg, s. 256
Jääkiekko
Maailmanmestaruuskilpailut 5.–20.4. Helsingissä, Suomessa. Mestaruuden voitti Neuvostoliitto, hopeaa sai Tšekkoslovakia ja pronssille sijoittui Ruotsi. Suomen maalivahdin Stig Wetzellin dopingnäytteestä löytyi testissä efedriiniä ja Suomi tuomittiin hävinneeksi Tšekkoslovakia-ottelussa, jonka se oli alun perin voittanut 5–2.
Koripallo
Miesten maailmanmestaruuskilpailut. Maailmanmestaruuden voitti Neuvostoliitto, hopealle sijoittui Jugoslavia ja pronssia sai Yhdysvallat.Pihlaja, s. 313
Lentopallo
Naisten maailmanmestaruuskilpailut 12.–27.10. Meksikossa. Kisoihin osallistui 23 joukkuetta. Maailmanmestaruuden voitti Japani, hopealle sijoittui Neuvostoliitto ja pronssia sai Etelä-Korea. Miesten maailmanmestaruuskilpailut 12.–28.10. Meksikossa. Mukana oli 24 joukkuetta. Maailmanmestaruuden voitti Puola, hopealle sijoittui Neuvostoliitto ja pronssia sai Japani.
Pohjoismaiset hiihtolajit
Maailmanmestaruuskilpailuissa neuvostoliittolainen maastohiihtäjä Galina Kulakova voitti kolme kultamitalia ja itäsaksalainen mäkihyppääjä Hans-Georg Aschenbach kaksi.Pihlaja, s. 160–163, 439, 869
Pyöräily
Italian ympäriajon voitti viidennen kerran urallaan belgialainen Eddy Merckx.Pihlaja, s. 605 Ranskan ympäriajon voitti viidennen kerran urallaan Eddy Merckx.
Tennis
Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Jimmy Connors ja naisten australialainen Evonne Goolagong.Pihlaja, s. 739–740 Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti ruotsalainen Björn Borg ja naisten yhdysvaltalainen Chris Evert.Pihlaja, s. 739 Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti Jimmy Connors ja naisten Chris Evert.Pihlaja, s. 736–737 Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti Jimmy Connors ja naisten myöskin järjestäjämaan pelaaja Billie Jean King.Pihlaja, s. 737–738 Davis Cupin voitti Etelä-Afrikka ja Federation Cupin Australia.Pihlaja, s. 740
Yleisurheilu
Euroopan-mestaruuskilpailut 1.–8.9. Roomassa, Italiassa. Mitalitilaston kärkimaat olivat kymmenen kultaa ja yhteensä 27 mitalia voittanut Itä-Saksa sekä yhdeksän kultaa ja 17 mitalia voittanut Neuvostoliitto. Kaikkiaan mitaleille ylsi 17 maata. Ainoa kaksinkertainen henkilökohtaisten lajien kultamitalisti oli naisten lyhimmät pikajuoksumatkat voittanut puolalainen Irena Szewińska, joka lisäksi saavutti pronssia 4 × 100 metrin viestissä. Uuden maailmanennätyksen tekivät naisten 400 metrillä suomalainen Riitta Salin sähköajanoton ennätyksellä 50,14, naisten keihäänheitossa itäsaksalainen Ruth Fuchs tuloksella 67,22 sekä naisten 4 × 100 metrillä Itä-Saksan joukkue ajalla 42,51.
Katso myös
Suomen urheilu 1974
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Urheiluvuodet