Anafe (, ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Anafen eli nykyisen Anáfin saarella eteläisellä Egeanmerellä Kreikassa.
Maantiede
Anafen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi kukkulan huipulla saaren kaakkoisissa sisäosissa, linnuntietä noin kolme kilometriä koilliseen nykyisestä Anáfin kylästä. Anafen kaupunkivaltio käsitti koko suhteellisen pienen saaren, eikä saarella ollut muita kaupunkeja.
Strabon luokitteli Anafen saaren Kreetanmeren saariksi, Apollonios Rhodoslainen ja Stefanos Byzantionlainen puolestaan osaksi Sporadeja. Nykyisin saari luetaan Kykladeihin.
Historia pienoiskuva|vasen|Akropoliin raunioita. pienoiskuva|vasen|Apollon Aigleteen temppelin peribolos-muuria.
Anafen saaren alkuperäiseksi nimeksi mainitaan Membliaros. Kreikkalaisessa mytologiassa se sai tämän nimen saman nimisestä Kadmoksen pojasta, joka päätyi saarelle Europea etsiessään.
Kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään tuon aikaisessa lähteessä. 400-luvulla eaa. Anafe kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja maksoi tästä drakhman vuotuista veroa. Kaupunki löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Anafaīos ().
Antiikin lähteiden mukaan saarella eli paljon peltopyitä. Athenaios kertoo tarinan, jonka mukaan eräs astypalaialainen olisi päästänyt muutaman linnun Anafelle, jonka jälkeen ne lisääntyivät siellä niin nopeasti, että asukkaat joutuivat lähes hylkäämään koko saaren.
Rakennukset ja löydökset
Kaupunkikeskus
Anafen poliksen kaupunkikeskus oli rakennettu akropolis-kukkulalle ja sen rinteille. Kaupunkikeskuksen pyhäköihin kuuluivat muun muassa Apollon Pythiokselle ja Artemis Soteiralle omistetut temppelit sekä Asklepioksen pyhäkkö. Kukkulalla on paljon muurien ja rakennusten raunioita. Myös kaupungin satamasta on löydetty jäänteitä.
Apollon Aigleteen temppeli pienoiskuva|upright=0.5|Strangfordin Apollon, n. 510–500 eaa. British Museum.
Anafe tunnettiin antiikissa erityisesti Apollon Aigleteelle eli Apollon Asgelatakselle omistetusta temppelistä. Mytologiassa pyhäkön perustajina pidettiin argonautteja. Nämä omistivat temppelin Apollonille, koska jumala näytti heille saaren suojapaikaksi heidän jouduttuaan myrskyyn.Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 1.9.26; Apollonios Rhodoslainen: Argonautika 4.1706; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.87, 4.12; Ovidius: Muodonmuutoksia 7.461. Temppeli sijaitsi noin kolme kilometriä kaupunkikeskuksesta itään ja rakennettiin 300-luvulla eaa. Siitä on säilynyt huomattavia raunioita, mukaan lukien seinää ja peribolos-muuria. Jäänteet ovat nykyisin osa Elävöittävän lähteen luostaria. Temppeli oli yhdistetty kaupunkiin pyhällä tiellä.
Esinelöydöt
Kaupungin alueelta on löydetty useita piirtokirjoituksia. Löydöksiin kuuluu myös veistoksia. Muun muassa arkaaisen Strangfordin Apolloniksi kutsutun kuros-veistoksen (n. 510–500 eaa.) sanotaan olevan peräisin saarelta. Veistos on nykyisin British Museumissa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Anáfi Luokka:Antiikin Kreikan kaupungit Kykladeilla Luokka:Arkeologiset kohteet Kreikassa