Islam on Tanskassa toiseksi suurin uskonto, kuten useimmissa muissakin Euroopan maissa. Tanskassa lukumäärä on kasvanut voimakkaasti maahanmuuton johdosta.
Lukumäärän kehitys Vuonna 1980 Tanskassa asui noin 28 000 muslimia (0,6 %), vuonna 2007 noin 200 000 Mustafa Hussain 2007, s. 5–8 ja vuonna 2025 yli 300 000 (5,3 %). Muslimeja asui etenkin Kööpenhaminassa ja sen sisällä olevassa Frederiksbergissä, joiden väestöosuudesta he muodostivat vuonna 2015 noin yhdeksän prosenttia.
Lähtömaat Muslimien maahanmuutto alkoi 1960-luvun lopulla, kun Tanskaan saapui työperäisiä siirtolaisia Turkista ja entisestä Jugoslaviasta sekä pienempiä määriä Euroopan ulkopuolisista maista, pääasiassa Pakistanista ja Pohjois-Afrikasta.
1980-luvulla tapahtui toinen muuttoaalto, jolloin tulijat olivat pääasiassa poliittisia turvapaikanhakijoita. He tulivat enimmäkseen muslimienemmistöisistä maista, kuten Iranista, Lähi-idästä ja Afrikasta. Samalla maahan saapui paljon muslimeja myös perheenyhdistämisen kautta. 1990-luvulla alkoi kolmas, pääosin muslimitaustaisten turvapaikanhakijoiden maahantuloaalto Balkanilta Jugoslavian hajoamissotien johdosta.
Muualta kuin länsimaista tulleista muuttajista suurin osa, noin 80 prosenttia, oli muslimeja, joten maahanmuuttoon liittyvät ilmiöt olivat samalla muslimiväestöä koskevia kysymyksiä. Vuonna 2015 suurimmat muslimiryhmät olivat turkkilaiset, joita oli noin 20 % sekä syyrialaiset ja irakilaiset joita molempia oli noin kymmenen prosenttia. Libanonilaisia, pakistanilaisia, somaleja, afgaaneja, bosnjakkeja, iranilaisia ja marokkolaisia oli kutakin noin 4–8 prosenttia muslimeista.
Islamin moninaisuus Muslimeista noin 84 prosenttia oli vuonna 2025 sunneja ja 14 prosenttia šiioja. Eri etnisiin ja kielellisiin ryhmiin kuuluneet muslimit perustivat moskeijoita etnisten rajojen mukaisesti. Näin he pyrkivät säilyttämään sen islamin tulkinnan, jota harjoitettiin heidän lähtömaissaan.
Kotoutuminen Kuten muissakin Euroopan maissa, Tanskaan muuttaneet siirtolaiset asettuivat pääasiassa suurten kaupunkien rappeutuneille kantakaupunkialueille ja kaupunkien kerrostalolähiöihin. Pääkaupungin jälkeen suosituimpia muslimien asuinalueita ovat olleet maan toiseksi suurin kaupunki Aarhus ja kolmanneksi suurin kaupunki Odense.
1980-luvun lopulla Kööpenhamina painosti Tanskan hallituksia hajauttamaan maahanmuuttajia tasaisemmin eri puolille maata, jotta sen sosiaalipalveluihin kohdistunut rasitus vähenisi. 1990-luvun alussa muuttajille asetettiinkin asumispaikan ja sosiaalietuuksien saamista koskevia rajoituksia.
Valtaosa muslimeista työskentelee matalaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Muslimit osallistuvat muita harvemmin jatko-opintoihin, ja muslimimaista tulleiden työttömyysaste on ollut huomattavasti korkeampi kuin muiden ryhmien. Joukkotiedotusvälineissä ja poliittisessa keskustelussa runsaasti huomiota on saanut maahanmuuttajanuorten rikollisuus.
Islamisaatio Islamisaatio tarkoittaa islaminuskon ja sen tapojen leviämistä yhteiskunnassa.
Tanskassa on yli sata moskeijaa, niiden joukossa kaksi Kööpenhaminan suurmoskeijaa. Tanskan muslimeista rukoili päivittäin viisi kertaa 37 prosenttia vuonna 2006 ja 50 prosenttia vuonna 2015.
Niiden osuus, joiden mielestä Koraanin määräyksiä tulee noudattaa kirjaimellisesti, kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä 62 prosentista 77 prosenttiin. Myös yhä useampi oli sitä mieltä, että muslimityttöjen tulisi käyttää huivia teini-iästä lähtien.
Islamilainen terrori 2000-luvun merkittävin terroriteko Tanskassa oli Kööpenhaminan kaksi terrori-iskua vuonna 2015, jolloin kulttuuritalolla tapahtuneissa ampumavälikohtauksissa 14. ja 15. helmikuuta 2015 kuoli kaksi henkilöä sekä iskujen tekijä. Lisäksi viisi poliisia haavoittui. Tekijä, Omar El-Hussein, yritti oletettavasti tappaa ruotsalaisen taiteilijan Lars Vilksin, joka selvisi, mutta tilaisuuteen osallistunut elokuvaohjaaja kuoli. Toinen ampumavälikohtaus sattui seuraavana yönä 15. helmikuuta 2015 Kööpenhaminan synagogassa, jolloin sama tekijä tappoi synagogan edustalla yhden henkilön.Pajunen 2015
Vuonna 2010 turvallisuuspalvelu paljasti suunnitelman hyökätä sanomalehti Jyllands-Postenia vastaan sen julkaistua Muhammed-pilapiirroksia. Useita henkilöitä pidätettiin ennen kuin isku toteutui.
Tanskassa islamilaisia terrori-iskuja on ollut vähän, mutta Tanskan turvallisuusviranomaiset arvioivat uhan olevan korkealla tasolla. Arviota tukevat jatkuvat pidätykset, jotka kohdistuvat islamilaisiin militanttiryhmiin.Olszewski 2022, s. 37
Poliittiset vaikutukset pienoiskuva|Kööpenhaminan suurmoskeija avattiin vuonna 2014 qatarilaisella rahoituksella. Se on kolme kertaa Imaami Alin moskeijaa suurempi ja on sunnalainen. 2000-luvun alussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 18 prosenttia tanskalaisista ei halunnut naapurikseen eri rotuun kuuluvaa ja 37 prosenttia ei halunnut naapuriksi muslimia. Suhtautuminen muslimeihin alkoi kääntyä kielteisemmäksi 1980-luvun lopulla, kun lukumäärä alkoi kasvaa. Muslimit alettiin nähdä kulttuurisesti yhtenäisenä ryhmänä ja vastakohtana kaikelle, joka on tanskalaista.
Maahanmuuton ja muslimiväestön osuuden lisääntymisen on arvioitu vaikuttaneen Tanskan puoluejärjestelmään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa tapahtui. Maahanmuuttopolitiikka on vuodesta 2002 lähtien noussut pysyvästi politiikan ytimeen. Tavoitteena on ollut vähentää uusien tulijoiden määrää länsimaiden ulkopuolelta kiristämällä turvapaikkaa ja perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä sekä vähentämällä muuttajien sosiaalietuuksia. Meret & Gregersen 2019
1990-luvulla maahanmuutto ja islam nousivat politiikan keskiöön erityisesti Tanskan kansanpuolueen saaman kannatuksen johdosta. Sen jälkeen myös vasemmistopuolueet ja erityisesti Mette Frederiksenin johtamat sosiaalidemokraatit ovat omaksuneet aiempaa tiukemman maahanmuuttopolitiikan.
Lähteet
Viitteet
*