Hopeaevähai (Carcharhinus albimarginatus) on härkähaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji.
Kuvaus pienoiskuva|227x227px|Hopeaevähai Hopeaevähai on yleensä tummanharmaa tai harmaa-ruskea. Hopeaevä-nimi tulee valkoisista täplistä, joita on kalan kaikissa evissä. Se on keskimäärin 1,8–2,7 metriä pitkä, mutta voi olla lähes 3,5 metriä, ja se painaa lähes 162 kilogrammaa. Hopeaevähailla on pyöristynyt kuono ja suuret, pyöreät silmät.
Ravinto pienoiskuva|235x235px|Hopeaevähai Hopeaevähain ravintoon kuuluu pohjakaloja, kuten raitamakrilleja, kotkarauskuja, huulikaloja ja tonnikaloja sekä muita pieniä haita. Se syö myös mustekaloja ja kalmareita.
Elinalue Hopeaevähain levinneisyysalue on Indo-Tyynenmeren alueet, Punainenmeri ja Itä-Afrikka, mukaan lukien Madagaskar, Seychellit, Mauritius ja Chagosin saaristo, Tuamotu ja Pohjois-Australia.
Elimympäristö Hopeaevähai elää yleisesti rannikolla, mantereen lähistöllä ja laguuneilla. Se elelee yleensä riutoilla. Se elää yleensä 600–800 metrin syvyydessä. Nuoret yksilöt asuvat matalikoilla lähellä rantaa, jotta niiden joutuminen ravinnoksi olisi mahdollisimman pieni.
Lisääntyminen Hopeaevä naaras voi saada 1–11 poikasta (yleensä 5 tai 6). Raskausaika on noin vuosi, poikaset syntyvät kesällä. Poikasen pituus syntymän jälkeen on noin 55–80 cm.
Vaara ihmiselle pienoiskuva|224x224px|Hopeaevähain suu Hopeaevähain kanssa pitää olla varovainen, koska se on potentiaalisesti vaarallinen ihmisille. Lajia pidetään mahdollisesti vaarallisena sen suuren koon takia. Hopeaevähai on vastannut yhdestä hyökkäyksestä ihmisen kimppuun. Se pyrkii säilyttämään etäisyyden sukeltajiin ja uimareihin.
Lähteet
Luokka:Hait Luokka:Uhanalaiset kalat