Suomen ja Viron suhteet alkoivat diplomaattisesti uudelleen 29. elokuuta 1991 Viron itsenäistyttyä Neuvostoliitosta. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tallinnassa ja Viron suurlähetystö Helsingissä. Suomen Tallinnan-suurlähettiläänä toimii Vesa Vasara, joka seurasi tehtävässä Timo Kantolaa. Viron Helsingin-suurlähettiläs on Janne Jõesaar-Ruusalu, joka seurasi tehtävässä Sven Sakkovia. Molemmat maat ovat Euroopan unionin ja Naton jäseniä. Maiden suhteita kuvaa Lydia Koidulan runo ja käsite Suomen silta. Viron, maan kulttuurin ja virolaisten ystävästä voidaan käyttää nimitystä estofiili.

Suomen ja Viron välille suunniteltiin valtioliittoa 1920–1940-luvuilla, mutta hanke ei saanut kannatusta. Arvostettu virolaiskirjailija Jaan Kross ehdotti asiaa uudelleen 1990-luvun lopulla.

Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli ensimmäinen läntinen valtionpäämies, joka vieraili itsenäistyytensä takaisin saaneessa Virossa. Vuosi oli 1992.

Suomi on Viron tärkein kauppakumppani. Suomelle Viro on yhdeksännellä sijalla kauppavaihtoa mitattaessa. Suomalaisyritysten sijoitukset Viroon ovat huomattavat, ja vuonna 2021 virolaisyritysten investoinnit Suomeen olivat kasvussa. Heinäkuussa 2023 Viro oli Suomen 7. tärkein kauppakumppani tavaranviennissä. Yritysten määrällä mitattuna Viro kuuluu Suomen tärkeimpiin vientimarkkinoihin.

Molemmissa maissa on myös merkittävä määrä opiskelijoita, jotka ovat tulleet korkeakouluun Suomenlahden yli. Suomalaiset ovat Viron suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä. Huippuvuonna 2017 Virossa opiskeli 1 426 Suomen kansalaista. Eniten uusia Suomesta lähtöisin olevia opiskelijoita aloitti opintonsa Virossa vuonna 2014, noin 450. 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä määrät olivat pienentyneet. Esimerkiksi vuonna 2023 uusia Suomesta tulleita opiskelijoita oli Virossa vain 150, ja kaikkiaan Suomesta lähtöisin olevia opiskelijoita oli 749. Suomalaisten suosiossa ovat perinteisesti olleet Tarton yliopiston lääketieteellinen ja Tartossa sijaitsevan maatalousyliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta. Lisäksi Estonian Business School Tallinnassa vetää taloustieteen ja Tallinnan yliopisto lakitieteen opiskelijoita.

Historiaa Suomi tunnusti Viron tasavallan de jure kirjeellä, jonka ulkoministeri Rudolf Holsti osoitti Viron lähettiläälle Oskar Kallakselle. Kirje oli allekirjoitettu 7. kesäkuuta 1920 ja siinä ilmoitettiin tunnustuksen astuvan voimaan 8. kesäkuuta 1920. Suomi tunnusti Viron ensimmäisenä valtiona sen jälkeen, kun Viro oli solminut Neuvosto-Venäjän kanssa Tarton rauhansopimuksen. Viron ja Suomen välillä oli ennen sotia passivapaus. Rajan sai ylittää erityisellä matkakortilla, joka oli voimassa kuusi kuukautta.

Vuonna 1938 maat solmivat valtiosopimuksen henkisestä yhteistyöstä, joka pohjautuu suomalaisten ja virolaisten sukulaisuuteen. Sopimuksen 14 eri artiklan mukaan Suomen hallitus sitoutui perustamaan Helsingin yliopistoon joko erillisen tai jonkun muun instituutin yhteydessä toimivan virolaisen instituutin ja Viron hallitus Tarton yliopiston yhteyteen suomalaisen instituutin, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalais-virolaisia tieteellisiä, kirjallisia ja taiteellisia suhteita. Se on Viron vanhin voimassa oleva kansainvälinen sopimus.

Hallitukset sitoutuivat tarjoamaan toisilleen vastavuoroisuuden perusteella avustusta toisen sopimuspuolen kielen opetuksen järjestämiseksi yliopistossa. Hallitukset sitoutuivat tukemaan tieteellisiä yhdistyksiä ja tieteellisiä kongresseja, jotka työskentelevät molempien kansojen välisten suhteiden lujittamiseksi. Maat sitoutuivat myös Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressien järjestämiseen ja sukukansapäivien viettoon molempien maiden kouluissa.

Molemmat hallitukset sitoutuivat mahdollisuuksien mukaan edistämään toisen maan tieteenharjoittajien työskentelyä toisessa sopimusmaassa. Eri artikloissa sitouduttiin myös helpottamaan vastavuoroisten opiskelijoiden asemaa. Molemmat hallitukset sitouituvat tarpeen mukaan varaamaan maansa oppikoulujen ja kansakouluopettajien valmistuslaitoksien oppilaille tilaisuuden opiskella toisen sopimusmaan kieltä.

Kummankin maan hallitukset sopivat, että Virossa asuville suomen kieltä puhuville kansalaisille ja Suomessa asuville viron kieltä puhuville kansalaisille, mikäli heitä samalla paikkakunnalla on riittävä määrä (vähintään 20), varataan mahdollisuus saada alkuopetus omakielisessä koulussa sekä yleensä vaalia omakielistä sivistystään. Samalla maat sopivat erilaisista kirjallisuuteen ja taiteeseen liittyvistä käytänteistä.

Hallitukset sopivat, että ne pyrkivät siihen, että asianomaisten maiden yleisradiot vastavuoroisesti välittävät toisen maan yleisradion ohjelmia, sekä että puheohjelman aikana omistetaan huomattava sija toisen maan historian, kirjallisuuden, taiteen, musiikin, kansatieteen ja matkailunähtävyyksien tunnetuksi tekemiseen. Molemmat hallitukset sopivat maidensa virallisten julkaisujen, samoinkuin niiden tieteellisten laitosten julkaisemien aikakauslehtienkin vaihdon edistämisestä. Molemmat hallitukset sitoutuvat lisäämään virolaisten kirjojen lukua Suomen kirjastoissa ja suomalaisten kirjojen lukua Viron kirjastoissa, eritoten yliopistojen kirjastoissa.

Katso myös

I Suomalainen Vapaajoukko Eesti Maja Helsinki–Tallinna-rautatietunneli Kabbölen virolaiset Maamme ja Mu isamaa, mu õnn ja rõõm Naapurivisa Pohjan Pojat Porilaisten marssi Pro Estonia Seprakauppa Suomalais-Eestiläinen kauppayhdistys Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi Suomen ja Viron puolustusyhteistyö Suomenlahden tykistösulku Suomen-pojat Suomenvirolaiset Suomen Viro-yhdistysten liitto Talsinki Tampere maja Tuglas-seura Viron Suomen-instiruutti

Lähteet

Aiheesta muualla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Soome100-konsertissa 10.6.2017, Tasavallan presidentin kanslia

*