Juho (Johannes) Kytömäki, vuoteen 1906 Malkamäki (26. joulukuuta 1884 Lapua Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 426 (Viitattu 17.3.2019) – 16. marraskuuta 1959 Ylivieska) oli suomalainen rovasti ja kouluneuvosYlioppilasmatrikkeli 1905–1907 no. 31132: Kytömäki Johannes (Juho) (Viitattu 17.3.2019).
Henkilöhistoria Juho Kytömäen vanhemmat olivat pienviljelijä Antti Malkamäki ja Maria Björklund ja puoliso vuodesta 1910 Iida Matilda Saarinen. Kytömäki tuli ylioppilaaksi 1907 ja vihittiin papiksi 1910. Hän toimi pappina Kiimingissä, Ylikiimingissä ja Ylivieskassa, Karvian kirkkoherrana 1916–1922, Raudaskylän kristillisen kansanopiston johtajana 1922–1956 ja kansankorkeakoulun johtajana 1947–1956. Kytömäki oli myös Raudaskylän keskikoulun ja lukion opettaja ja johtaja useaan otteeseen ja presidentin valitsijamiehenä kolmesti. Kytömäellä oli myös useita luottamustehtäviä. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1939 ja kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1953.Kouluneuvos Juho Kytömäki kuollut. Helsingin Sanomat, 17.11.1959, s. 5.
Raudaskylän koulujupakka Vuonna 1930 muutamat Kytömäen johtaman Raudaskylän keskikoulun ja lukion entiset ja nykyiset oppilaat sekä eräät yksityishenkilöt tekivät kouluhallitukselle valituksen koulun toiminnassa tapahtuneista väärinkäytöksistä. Joulukuussa 1930 koulussa alkoi myös osittainen koululakko, kun 11 ylimmän luokan oppilasta jäi pois oppitunneilta vastalauseena sille että koulun johtokunta oli äskettäin erottanut kaksi ylimmän luokan oppilasta. Valituskirjelmien mukaan Kytömäki oli avannut omin luvin oppilaille tarkoitettuja kirjeitä ja muuttanut eräitten oppilaitten todistusten arvosanoja omavaltaisesti. Ylioppilaskirjoitusten aikana koulussa oli revitty rikki erään oppilaan reaalikoevastaus ja kieltenopettaja oli kehoittanut ylioppilaskokelaita kirjoittamaan monta konseptia, joista hän sitten aikoi valita kunkin oppilaan parhaan kirjoituksen. Kytömki oli julkaissut myös ns. "kuuden lain", jonka mukaan kukaan koulun oppilas ei saanut olla klo 18 jälkeen ulkona ja joutui pyhäpäivisin saapumaan Kytömäen pitämiin seuroihin. Pari vuotta aiemmin Kytömäki oli määrännyt oppilaita asumaan määrätyissä paikoissa. Kytömäellä ja koulun johtokunnan puheenjohtajalla Seppälällä oli yksityisliiketoimenaan oppilasasuntolan pito. Kytömäki vainosi myös oppilaita, joilla oli polkkatukka.Raudaskylän koulujupakka, Helsingin Sanomat, 20.12.1930, nro 343, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.12.2025
Julkaisuja Piirteitä Arvi Juhana Logrénin elämästä sekä hänen aikansa herännäisyydestä Pohjanmaalla, 1911 Kalajokilaakson kristillinen kansanopisto: kymmenvuotistaipaleelta, 1921–1930, 1930 Lakeuksien pastori: muistoja Niilo Kustaa Malmbergista hänen satavuotismuistonsa johdosta, 1933 Isä, kanna, en jaksa enää!, 1938 Kansanopistonjohtajasta piispaksi, 1944 Raudaskylän kristillinen kansanopisto 25-vuotias, 1945 Evankeliumia köyhille: Kokoelma rovasti Erkki Pesosen saarnoja, 1949, pikakirjoituksella taltioinut Juho Kytömäki Pidän sen suurena armona, 1956, julkaisussa Kotipolku 1956, ss. 58–69 Kysy menneiltä ajoilta: Kalajokilaakson herännäisyyden muistoja, 1957
Lähteet
Luokka: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka: Suomen oppilaitosten rehtorit Luokka: Suomalaiset opettajat Luokka: Suomalaiset tietokirjailijat Luokka: Suomalaiset kristilliset kirjailijat Luokka: Vuonna 1884 syntyneet Luokka: Vuonna 1959 kuolleet