Stegosauria on sukupuuttoon kuollut, panssaridinosaurusten Thyreophora ryhmään kuuluva osalahko, johon kuului linnunlantioisia kasvinsyöjädinosauruksia. Ensimmäiset Stegosauria-lahkoon kuuluneet dinosaurukset kehittyivät varhaisjurakaudella ja viimeiset osalahkoon kuuluneet dinosaurukset kuolivat myöhäisliitukauden joukkosukupuutossa. Stegosaurian nimesi Othniel Charles Marsh vuonna 1890.
Kuvaus Monilla stegosaureilla oli kilvet ruumiinsa päällä ja hännissä piikit. Ne olivat keskikokoisia dinosauruksia, joilla oli lyhyet eturaajat ja pitkät takaraajat. Varhaiset stegosaurit olivat lyhyitä, noin 2,5–3 metrin pituisia ja niillä ei ollut kilpiä tai piikkejä. Myöhemmät stegosaurit kasvoivat jopa 8–9 metrin pituisiksi. Niillä oli kapeat kuonot ja pieni pää.
Kilvet pienoiskuva|Stegosauruksen kilpi Yksi stegosaurien ainutlaatuisin, tunnistavin ja oudoin piirre oli niiden kilvet. Kilpien toiminnasta ollaan kiistelty ja niiden käyttötarkoitus on mysteeri. Yksi teoria on, että niiden kilvet olivat verisuonien peitossa. Mutta nykyään ajatellaan, että stegosaurit käyttivät niitä lämmön haihduttamiseen pois kehosta tai parittelumenoissa.
Piikit pienoiskuva|Piirros Kentrosauruksesta, jossa voi nähdä piikit ruumissa sekä hännässä. pienoiskuva|Tuojiangosauruksen häntäpiikit Stegosaureilla oli myös toinen tunnistettava piirre, niiden piikit, joita oli yleensä niiden hännissä neljä paria, mutta niitä saattoi olla myös niiden kehossa: esimerkiksi Kentrosauruksella oli hännässä ja ruumissa piikkejä. Piikkien käyttötarkoitus on ollut puolustautuminen.
Luokittelu Denver Museum of Nature and Science julkaisema kladogrammi vuodelta 2009.
Lähteet
Luokka:Stegosauria