pienoiskuva|300px|Majuri Martin Ekström ja hänen virolainen tulkki-luutnanttinsa Elmar Kirotar. Luutnantti Anto Eskola, joka vilkaisee juuri komppaniaansa. Ensimmäisenä Tallinnaan saapunut 1. komppania on marssimassa satamasta paraatiin Pietarintorille 30.12.1918.
Anto Nestori Eskola (30. joulukuuta 1889 Eura – 22. syyskuuta 1968 Montreal, Kanada) oli suomalainen sotilas, joka taisteli ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän armeijassa, Suomen sisällissodassa ja Viron vapaussodassa.
Anto Eskola meni ensimmäisen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914 suoraan siviilistä Pietariin Paavalin sotaopistoon, josta hän valmistui vänrikiksi. Sen jälkeen hän palveli keisarillisen Venäjän armeijassa.Harjula, 2014, s.49-50
Suomen sisällissodassa Vänrikki Anto Eskola toimi sisällissodassa keväällä 1918 Helsingin Valkokaartin komppanianpäällikkönä ja otti osaa Helsingin vapautukseen suojeluskunnan ottaessa haltuun eteläiset kaupunginosat ja saksalaisten ottaessa haltuun pohjoiset kaupunginosat. Anton veli Niilo Valfred Eskola kaatui 13. huhtikuuta Helsingissä. Myös hän oli palvellut Venäjän armeijassa.
Viron vapaussodassa Luutnantti Eskola ilmoittautui vapaaehtoisena Viron vapaussotaan ja oli mukana ensimmäisten joukossa Viroon tulleista suomalaisista. Hänet nimitettiin ensimmäisen komppanian päälliköksi I Suomalaiseen Vapaajoukkoon.Harjula, 2014, s.347
Narvan valtaus on I Suomalaisen Vapaajoukon, ellei kaikkien suomalaisten, tärkein sotilaallinen operaatio ja saavutus Viron vapaussodassa. Erityisen tärkeäksi valtauksen tekee se, että vihollinen pakeni pakokauhun vallassa, vaikka sillä oli moninkertainen ylivoima suomalaisiin nähden. Operaation aloittaneessa Utrian maihinnousussa ei kaatunut ainuttakaan suomalaista, mutta itse Narvan ja sen ympäristön taisteluissa kaatui kymmenen ja katosi kaksi miestä. Haavoittuneita oli noin 30–40.
Narvan kaupunki vallattiin 18. tammikuuta suomalaisten rohkean syöksyn tuloksena. Luutnantti Anto Eskolan johtama ensimmäinen komppania saapui kaupungin torille klo. 17.20. Torille pystytettiin vartoit, jonka jälkeen Eskola lähetti miehiä puhdistamaan kaupunkia viimeisistä vihollisista. Tämän tuloksena 27 vangiksi joutunutta suomalaista kommunistia teloitettiin raatihuoneen edustalla. Myös Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan sotakansankomissaari Lev Trotski ja Viron työkansan kommuunin puheenjohtaja Jaan Anvelt olivat vähällä jäädä vangeiksi. Muutaman tunnin päästä kaupunkiin saapui Varmavuoren tiedustelujoukkue saaden sotasaaliiksi muun muassa lentokoneen. Seuraavan päivän aamuna saapuivat loput suomalaiset ja päivällä virolaiset.
Narvan helppo valtaus nöyryytti vastaperustettua puna-armeijaa ja valoi voitontahtoa virolaisten kaikille rintamille. Tieto suomalaisten tekemästä Narvan valtauksesta levisi myös maailmalle ja kiinnosti ulkomaiden lehdistöä. Taistelun jälkeen Eskola ylennettiin kapteeniksi.
Sotien välinen aika ja Talvisota
Anto Eskola lähti vuonna 1925 Suomesta Kanadaan. Siellä hän palveli Montrealin poliisissa, mutta palasi Talvisotaan.
Eskola ilmoittautui vapaaehtoisena talvisotaan, vaikka asuikin Kanadassa. Eskola toimi Amerikan Suomalaisen Legioonan 2. komppanian päällikkönä. Komppaniaan kuului 22. helmikuuta jälkeen Suomeen saapuneet vapaaehtoiset. Komppania ei ehtinyt osallistunut taisteluihin, ainoastaan koulutuksiin.
Yksityiselämä Anton isä oli liikemies ja rakennusmestari Nestori L. Eskola.Harjula, 2014, s.50 Äiti puolestaan Maria Matilda Eskola. Hänellä oli kolme veljeä sisällissodan Helsingin valtauksessa kaatunut Niilo Valfred Eskola sekä Eero Heikki Eskola ja Eero Heikki Eskola. Molemmat Eerot kuolivat jo lapsena. Toinen päivän ja toinen kahden vuoden ikäisenä. Antolla oli myös neljä siskoa Lahja Matilda Nordman, Laina Marja Paatela, Lelu Mielikki Vainio sekä kirjailija, sukututkija ja suomentaja Lempi Maria Ahla. Anto oli naimisissa kolme kertaa, viimeisimpänä Edit (aiemmin Eija) Eskolan kanssa. Aiemmat vaimot olivat Martha Eskola ja Maria Konetsova. Antolla oli yksi lapsi Irja Gunvor Eskola.
Anto Eskola on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Muuta Anto Eskolan muistoksi juostiin juoksukilpailu Utrian maihinnousun muistotaululta Narvan Raatihuoneentorille vuosina 2018 ja 2019.
Lähteet
Asiasta muualla
Viitteet
Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Kanadansuomalaiset henkilöt Luokka:Viron vapaussota Luokka:Kanadalaiset poliisit Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1968 kuolleet