Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä. Nurmijärven pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Tuloveroprosentti on %. Nurmijärven vaakunassa on sinisellä kentällä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä, jotka viittaavat seitsemään veljekseen ja Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.
Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1983.
Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Vaikka Nurmijärvi ei siis muodollisesti ole kaupunki, se on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta,http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016 sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu lähes 18 000 asukasta.https://www.nurmijarvi.fi/tule-nae-ja-koe-nurmijarvi/nae-ja-koe/taajamat-ja-kylat/klaukkala/ Muita suuria taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on yksi kolmesta Uudenmaan maakunnan kunnasta, jolla ei ole ruotsinkielistä nimeä; muut ovat Askola ja Mäntsälä.
Rajamäellä sijaitsee Työtehoseuran tutkimus- ja opetuskeskus. Röykässä toimii Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalinen observatorio, jossa tutkitaan Maan magneettikentän muutoksia.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 405–406. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973.
Historia pienoiskuva|Aleksis Kiven syntymäkoti. pienoiskuva|Rajamäen alkoholitehtaat. Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, mihin viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 4500–3500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115.
Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijärvestä on vuodelta 1488, jolloin mainittiin Uotilan kylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 113 taloa. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.
Nurmijärven ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhän Martin kirkko, rakennettiin keskiajan lopulla. Se purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tieltä, ja vuonna 1793 valmistunut nykyinen kirkko, jonka suunnitteli rakennusmestari Matti Åkerblom, on järjestyksessä kolmas. Vuonna 1832 Nurmijärven kappalainen Johan Fredrik Bergh ilmoitti pyhäkoulun aloittamisesta Nummenpään kylässä. Berghin toiminnan seurauksena Suomeen syntyi uusimuotoinen pyhäkoulutoiminta.
Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta Nurmijärvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi.
Nurmijärvi on vanhastaan ollut vahva maatalouspitäjä, ja peltomaan osuus kunnan kokonaispinta-alasta on liki kolmannes, mikä on enemmän kuin monessa muussa Suomen kunnassa. Myös puutarhakasveja on viljelty voimakkaasti, ja muun muassa liki puolet koko Suomen kaalisadosta on tuotettu Nurmijärvellä. Tästä huolimatta kunnassa ei ole harjoitettu maataloustuotteiden jatkojalostusta; esimerkiksi meijeriä ei ole ollut.
Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas nimeltään Lääkelaboratorio Alb. Koponen. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filicin- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaassa toimi Pohjoismaiden suurin eetteriextraktiokone. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.
Nurmijärven asutus jakautui vielä 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike alkoi kuitenkin kiihtyä vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja asutuksen painopiste siirtyi kunnan eteläosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa (65 prosenttia) Nurmijärven asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala (3 500 asukasta), Rajamäki (3 400 asukasta) ja kirkonkylä (2 800 asukasta). Näistä varsinkin Klaukkalan ja kirkonkylän kasvu on perustunut miltei yksinomaan pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot. Myös Kytäjän kartano kuin myös koko Kytäjän kylä olivat osa Nurmijärven pitäjää ennen Hyvinkään irtautumista.
Maantiede pienoiskuva|vasen|Vantaanjoki virtaa Nurmijärven kunnan halki. Joen varrella Nurmijärven alueella sijaitsee Myllykoski, joka on suosittua kalastusaluetta. pienoiskuva|vasen|Nurmijärven pohjoisosassa sijaitseva Sääksjärvi kuvattuna lentokoneesta. Nurmijärvi sijaitsee Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Kunnan pohjoisosan halki Röykän, Kiljavan ja Rajamäen kautta kulkee Salpausselkä leveänä selänteenä, ja Vantaanjoki virtaa kunnan itäosassa Nukarin ja Palojoen kautta. Nurmijärven maisema on tyypillistä uusmaalaista maisemaa, jossa laajojen viljelyslakeuksien keskellä kohoaa yksittäisiä kallioselänteitä. Maaston korkeuserot ovat kunnan alueella keskimäärin suhteellisen vähäisiä, mutta suurenevat kunnan eteläosassa, jossa on myös pystysuoria kalliojyrkänteitä. Nurmijärven matalin maastonkohta on Luhtajoen laaksossa Klaukkalassa (30 m mpy.) ja korkeimmat Salpausselällä Nopon ja Herusten lähistöllä (135 m mpy.).
Nurmijärvi sijaitsee Vantaanjoen keskijuoksun varrella, ja joessa on kunnan alueella kaksi suurta koskea, Nukarinkoski ja Myllykoski. Edellisen pituus on 800 metriä ja putouskorkeus 25 metriä, jälkimmäisen vastaavat luvut ovat 300 ja 11,5 metriä. Edellisessä on ollut saha ja mylly, jälkimmäisessä mylly ja sähkölaitos. Vantaanjokeen yhtyy Palojoen kylän tuntumassa Hyvinkään ja Tuusulan puolelta tuleva Palojoki. Kunnan eteläosassa virtaavat Lepsämänjoki ja Luhtajoki yhtyvät Vantaan kaupungin puolella lähellä Keimolan kylää ennen yhtymistään Vantaanjokeen.
Nurmijärven alueella on vain harvoja järviä. Suurin on luoteessa Kiljavalla, osittain Hyvinkään puolella sijaitseva kirkasvetinen ja laskujoeton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat hiekkarannat ja Sääksin uimaranta. Muita järviä ovat lähellä Röykkää sijaitseva Vaaksinjärvi, Klaukkalan ja Perttulan välillä sijaitseva Valkjärvi sekä Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa. Kunnalle nimen antanut Nurmijärvi ja Perttulassa sijainnut Kuhajärvi kuivatettiin lopullisesti 1950-luvulla.
Aluerakenne Kylät pienoiskuva|Maalaisasutusta Palojoella. Nurmijärven kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä. 2010-luvulla, muuttoliikkeen keskittyessä ympäryskuntien sijaan kasvavissa määrin kaupunkiseutujen ydinalueille ja ns. Nurmijärvi-ilmiön vähentyessä, Nurmijärven väkiluvun kasvu on hidastunut.
Taajamat pienoiskuva|300px|Helsingin keskustaajamaan kiinni kasvanut Klaukkala on Nurmijärven suurin taajama-alue. Vuoden 2020 lopussa Nurmijärvellä oli 43 663 asukasta, joista 38 526 asui taajamissa, 4 854 haja-asutusalueilla ja 283:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nurmijärven taajama-aste on 88,8 %. Nurmijärven taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/743114-nurmijarvi-kiinnosti-uusia-muuttajia-eniten-vetaa-klaukkala
# Taajama Väkiluku(31.12.2020) 1 Klaukkala* 20 683 2 Nurmijärven kirkonkylä 7 773 3 Rajamäki* 7 494 4 Röykkä 1 593 5 Nukari* 346 6 Palojoki* 331 7 Leppälampi 272 8 Helsingin keskustaajama* 34
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Klaukkala ei varsinaisesti enää muodosta omaa tilastollista taajamaansa, vaan se sekä naapurikylät Lepsämä ja Perttula ovat ajan myötä kasvaneet osaksi Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Nurmijärven lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä. Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle sekä Nukarin ja Palojoen taajamat (kuten myös Jäniksenlinnan taajama pääosin) Tuusulan kunnan alueelle.
Kylät Herunen, Järventausta, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nummimäki, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila, Uusikylä ja Valkjärvi
Väestö Väestörakenne Nurmijärvi on asukasluvultaan Suomen 26. suurin kunta. Nurmijärven asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 44 773 asukasta, mikä on 2,5 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Nurmijärven väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Nurmijärven väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 57,9 prosenttia, mikä on noin 5,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Nurmijärven väestöstä on 18,9 prosenttia. Työikäisiä Nurmijärvellä on 60,9 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,2 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Nurmijärvellä oli vuonna 2021 yhteensä 2 839 eli 6,4 prosenttia kaupungin asukkaista.
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Asuminen
Nurmijärven suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (54,5 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 29,3 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 16,2 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Nurmijärven asuntokunnista on 36,3 prosenttia eli noin 7 200 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 33,2 prosenttia eli noin 6 600 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 13,2 prosenttia eli noin 2 600, 4–6 asukkaan asuntokuntia 16,3 prosenttia eli noin 3 200 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 1,1 prosenttia eli noin 210.
Kieli ja etnisyys Nurmijärven väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 91,1 prosenttia, ruotsinkielisiä 1,3 prosenttia ja vieraskielisiä 7,7 prosenttia. Nurmijärvellä asui vuoden 2023 lopussa 2 545 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,7 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Nurmijärvellä 1 379 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat venäläiset (141) ja ukrainalaiset (94).