Toini-Inkeri Kaukonen, o.s. Niemimaa (14. heinäkuuta 1913 Tampere – 17. joulukuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä, joka sai professorin arvonimen.
Henkilöhistoria Kaukosen vanhemmat olivat opettajat Edvard Niemimaa (entinen Roitto) ja Aino Matilda Haapanen ja puoliso vuodesta 1941 kanslianeuvos Väinö Kaukonen. Toini-Inkeri Kaukonen tuli ylioppilaaksi 1933 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1938 ja lisensiaatiksi 1946, filosofian tohtoriksi hän väitteli 1950. Kaukonen oli maataloushallituksen kotiteollisuustarkastaja 1946–1956 ja työskenteli sitten Kansallismuseossa muun muassa Seurasaaren ulkomuseon hoitajana, Museoviraston intendenttinä ja museon osastonjohtajana. Tutkijana Kaukonen erikoistui tekstiileihin ja työtapoihin sekä -välineisiin. Hän teki runsaasti kenttätöitä, mutta myös julkaisi laajasti, muun muassa kansallispuvuista. Kaukonen sai professorin arvonimen 1963 ja kansatieteen professorin pätevyyden 1966, kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnoksen ensimmäinen puheenjohtaja hän oli 1972–1974. Kaukonen oli Helsingin yliopiston dosentti 1963–1980.Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 367 (Viitattu 13.8.2019)Kuolleita. Professori Toini-Inkeri Kaukonen. Kansanpukujen ja työtapojen tutkija. Helsingin Sanomat, 21.12.1994, s. 4.
Julkaisuja Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa : kansatieteellinen tutkimus, 1946 (väitöskirja) Pellavan kylvön kansanomaiset merkkiajat Suomessa, 1948 Taipalsaaren eräiden kylien kansanomaisista rakennuksista: Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanrakennuksista, 1949 Etelä-Savon kansankulttuuria: Savolaisen osakunnan toimesta kesällä 1936 Taipalsaarelle tehdyn tutkimusretken tuloksia sekä osakuntalaisten kotiseutukuvauksia Ristiinasta ja Kangasniemeltä, 1949, Toini-Inkeri Kaukonen, Niilo Väätäinen Kansanomaiset kuviolliset peitot ja nykyaika, 1952 Valkealan Kinansaari, 1953 Mikkelin tyttölyseo 1879–1954: 75-vuotisjulkaisu, 1954, toim. Katri Laatunen, Elina Arohonka, Toini-Inkeri Kaukonen, Lyyli Konsti, Lea Lumme Kansallispuvuista, 1959 Kansallismuseon kansatieteellinen käsikirjoitusarkisto, 1959 Kinnasompelun levinneisyys ja työtavat Suomessa, 1960 Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla, 1961, Asko Vilkuna, Toini-Inkeri Kaukonen Unkarin museoihin perehtymässä, 1961 Alusvaipat eli villalakanat, 1961 Sarka ja kangas vanutetun villakankaan nimityksinä, 1962 Pohjoismaisten kansatieteellisten laitosten neuvottelu, 1962 Seurasaaren ulkomuseo: opas, 1963, Hilkka Vilppula, Toini-Inkeri Kaukonen Suomen kansanomaiset nauhat: kansatieteellinen tutkimus, 1965 Ronkkaus: muuan kansanomaisen kirjonnan laji, 1968 Kansanomaisia pukuja ja tekstiilejä, 1969, Hilkka Vilppula, Toini-Inkeri Kaukonen Seurasaaren kesä 1969: Seurasaaren ulkomuseo 60-vuotias, 1969 Tyyni Vahter 1886–1969, 1970 Leppävirran kansallispuku, 1970 Joulun ruokatalous entisaikaan, 1971 Aino-puku ja sen historia, 1972 Karjalan naisten käsityöperinteet, 1973 Muotipuku satakuntalaisessa maalaisyhteisössä vuosisadan vaihteen tienoilla, 1976 Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985 Reenperävaatteet eli rekipeitot, 1986 Kyynärä pohjaa, kortteli raitaa: Riepukudonnaiset ja perinteiset lattiamatot, 1998
Viitteet
Luokka:Suomalaiset etnologit Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Suomalaiset virkamiehet Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset kansanperinteen kerääjät Luokka:Vuonna 1913 syntyneet Luokka:Vuonna 1994 kuolleet