Neokuliini ja kurkuliinit ovat dimeerisiä proteiineja. Neokuliini on heterodimeeri eli koostuu kahdesta eri proteiiniyksiköstä. Toinen yksiköistä on ns. hapan yksikkö ja toinen emäksinen. Kurkuliini-1 on koostuu kahdesta emäksisestä yksiköstä eli on homodimeeri. Kurkuliini-2 on happamien yksiköiden homodimeeri. Neokuliinia on Länsi-Malesiassa kasvavassa Curculigo latifolia -iirikkikasvin hedelmissä.
Ihmisille neokuliini maistuu makealta pH-arvosta riippuen. Suun neutraalissa pH:ssa se on lievästi makea ja syötäessä happamia aineita sen kanssa, neokuliini saa ne maistumaan erittäin makeilta mirakuliinin tapaan, joka on eräs toinen makuaistia muuntava proteiini. Kurkuliinit eivät ole makeita. Myös C. latifolian noin 1 g painoiset hedelmät ovat makeita.
Maku vasen|pienoiskuva|Curculigo latifolia. Ihmisille neokuliini on makea suun pH-arvossa. Se saa myös happamat aineet ja ruuat maistumaan hyvin makeilta. Neokuliinin syönnin jälkeen vaikkapa sitruuna on maistuu appelsiiniinimaiselta ja musta tee on makeaa ilman sokereita. Vaikutus toistuu syötäessä happamia ruokia ja jatkuu 0.5–1 tuntia. pH:ssa 7–6.5 neokuliinin makeus kasvaa ja on vahvin yli pH:ssa 6.5. Neokuliini on makea, sillä se sitoutuu ihmiskielen makusolujen makureseptoridimeereihin TAS1R2-TAS1R3. Tarkka vaikutusmekanismi on tuntematon.
Rakenne Neokuliini on heterodimeeri, joka koostuu eri 2:sta monomeeristä: happamasta (NAS) ja emäksisestä yksiköstä (NBS). Vain NAS on N-glykosyloitu. Monomeerien massat ovat vastaavasti 11 kDa ja 13 kDa. Ne koostuvat vastaavasti 113:sta ja 114:sta aminohappotähteestä. Neokuliinin monomeerit ovat toisissaan kiinni 2:lla disulfidisidoksella. NAS:n isoelektrinen piste on pH:ssa 4–6 ja NBS:n pH:ssa 7.5–9.5. Vain heterodimeeri on makea neutraalissa ja happamassa pH:ssa, erilliset monomeerit eivät.
Historia Malesiassa paikalliset ovat käyttäneet neokuliinia sisältäviä C. latifolia hedelmiä ruokien makeutusaineena. 1990 neokuliini eristettiin C. latifolia -kasvista, nimettiin kurkuliiniksi ja sen peptidiketju sekvensoitiin. Se tunnistettiin homodimeeriksi, vaikka luontainen muoto oikeasti heterodimeeri. 2004 heterodimeeri tunnistettiin samasta kasvista, sekvensoitiin ja nimettiin neokuliiniksi. 2005 selvitettiin röntgenkristallografian avulla ensimmäinen neokuliinin kolmiulotteinen rakenne (PDBID: 2D04).
Lähteet
Luokka:Makeutusaineet Luokka:Proteiinit