Keskiputouksen voimalaitos on Tampereen Sähkölaitoksen vesivoimala, joka sijaitsee Tammerkosken itärannalla Koskipuiston vieressä. Nykyinen punatiilinen rakennus on valmistunut vuonna 1932, ja sen funkistyyliset, pelkistetyt julkisivut on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Voimala on keskeinen osa Tammerkosken kansallismaisemaa.
Voimalan teho on 8,7 megawattia. Sähkölaitoksella on koskessa myös kaksi muuta vesivoimalaa: Tampellan voimalaitos (teholtaan 3,3 megawattia) ja Finlaysonin voimalaitos (teholtaan 4,4 megawattia). Näiden kolmen voimalan yhteenlaskettu sähköntuotanto on keskimääräisenä vesivuonna noin 60 gigawattituntia.
Voimalan historiaa Tampereen kaupunki perusti kunnallisen sähkölaitoksen vuonna 1888 – ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Aluksi sähkölaitos käytti sähköntuotantoon höyrykonetta. Vuonna 1891 se alkoi hyödyntää vesivoimaa, kun se sai tilat Tampereen Myllyn siipirakennuksesta Tammerkosken keskiputouksen itäpuolelta. Myöhemmin mylly purettiin, ja vuonna 1910 sen tilalle nousi Lambert Pettersonin suunnittelema voimalarakennus. 1930-luvun alussa paikalle tehtiin nykyinen voimalaitos, joka valmistuessaan moninkertaisti Tampereen sähköntuotannon.
Rakennuksen status Keskiputouksen voimalaitos liittyy kiinteästi Tammerkosken teollisuusmaisemaan, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kaupungin asemakaavassa rakennus on suojeltu. Suojelumääräyksen mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”. Voimalaa ei saa purkaa, ja siihen tehtävät korjaus- ja muutostyöt täytyy suorittaa niin, ettei niillä turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja.
Kuvia
Katso myös Alakosken voimalaitos Patosilta
Lähteet
Aiheesta muualla
Suuri voimalaitos Tammerkosken putoukseen. Työt aloitetaan näinä päivinä. Uudella voima-asemalla voidaan kehittää n. 33 milj. kW., Helsingin Sanomat, 12.11.1930, nro 306, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Uusi pato Tammerkoskeen, Suomen Kuvalehti 21.2.1931, nro 8, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Uuden voimalaitoksen suuri valssipato paikoillaan. 60.000 kiloa painava liikkuva rautalieriö, joka kykenee läpäisemään Tammerkosken suurimmankin tulvaveden, Aamulehti 12.2.1933, nro 41, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tammerkosken voimalaitos valmistunut eräitä viimeistelytöitä lukuunottamatta. Perjantaina laskettiin vesi suureen altaaseen, Aamulehti 23.7.1933, nro 193, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Sateesta sähköä, 800,000 ha:n sadealue käytetään pisaralleen, Suomen Kuvalehti 4.11.1933, nro 45, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tammerkosken uusi voimalaistos valmiina. Kehittää sähkövirtaa neljä kertaa enemmän kuin aikaisempi sähkölaitos. Rakennustyöt kestäneet kolme vuotta, kustannukset 27,5 milj. mk., Aamulehti 5.11.1933, nro 298, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tammerkosken voimalaitos, Arkkitehti, 1.1.1934, nro 1, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Tampereen suojellut rakennukset Luokka:Tampereen nähtävyydet Luokka:Suomen vesivoimalat Luokka:Suomen padot Luokka:Bertel Strömmerin suunnittelemat rakennukset Luokka:Kyttälä