Rivas-Martinezin ilmastoluokitus on eräs ilmastoluokitus, joka perustuu lämpötiloista ja sademääristä laskettuihin tunnuslukuihin ja kasvillisuustyyppeihin.Isobioclimatees USGS Luokitus jakaa maapallon viiteen lämpövyöhykkeeseen, lukuisiin kosteusvyöhykkeisiin ja mantereisuus-mereisyysportaisiin. Näille annetaan nimet. Tämän luokituksen mukaan Suomen Pohjois-Savossa sijaitseva Kuopion kaupunki on boreaalinen subkontinentaalinen, alempi mesoboreaalinen alhaishumidi. Tämä tarkoittaa keskimääräisen kylmää havumetsäilmastoa, joka on puolimantereinen ja ei kostea.

Rivas-Martinezin luokitus ei ole kovin laajalle levinnyt.

Rivas-Martinezin luokituksen peruslämpötilavyöhykkeet Trooppinen Välimeren Lauhkea Boreaalinen (viileä) Napailmasto

Rivas-Martinezin luokituksen perusmuuttujat Rivas-Martinezin luokituksessa lasketaan muutamia perusmuuttujia, esimerkiksi lämpötilanvaihteluja kuvaava mantereisuus ja kylmimmän kuukauden lämpötiloja mittaava termisyys ja kosteutta kuvaava ombroterminen indeksi.

T: Vuoden keskilämpötila °C Ti: Minkä tahansa vuoden kuukauden kuukauden keskilämpötila, esimerkiksi Ti tammikuulle. M: Vuoden kylmimmän kuukauden keskimääräinen maksimilämpötila (esimerkiksi tavallinen korkein lämpötila tammikuussa) m: Vuoden kylmimmän kuukauden keskimääräinen minimilämpötila Tmin: Vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila Tmax: Vuoden lämpimimmän kuukauden maksimilämpötila (also M') P: Vuoden keskisademäärä in muun muassa Pi: Minkä tahansa vuoden kuukauden keskisademäärä. Ps kesäsademäärä, pohjoisella pallonpuoliskolla kääntöpiirien pohjoispuolella kesä, heinä, elo ja eteläisellä pallonpuoliskolla joulu, tammi, helmi. Tropiikissa Kauriin ja Kravun kääntöpiirien sisällä kasketaan kolmen kuivimman kuukauden sademäärä yhteen. Pw talvisademäärä, pohjoisella pallonpuoliskolla kääntöpiirien pohjoispuolella joulu, tammi, helmi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kääntöpiirin eteläpuolella kesä, heinä, elo. Tropiikissa Kauriin ja Kravun kääntöpiirien sisällä kasketaan kolmen kuivimman kuukauden sademäärä yhteen. Pp: Positiivinen sademäärä, niiden kuukausien sademäärä, joiden keskilämpötila on yli 0. Tp: Celsiusasteiden kymmenesosina, niiden kuukausien yhteenlaskettu lämpötila, joiden lämpötila nousee yli 0 C. Tps: Niiden kesäkuukausien lämpötila, joiden lämpötila yli 0C. Pcm1: Neljän lämpimimmän kuukauden sademäärä[Pcm1= Ps4] Pcm2: Seuraavien kuukausien sademäärä (4 lämpimimmistä kuukausista) Pcm3: Edellisten kuukausien sademäärä (4 kylmimmistä kuukausista)

Ic mantereisuus Ic= Tmax-Tmin eli lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden lämpötilojen erotus. It termisyys: It=(M+m+T)*10 T keskilämpötila, M kylmimmän kuukauden lämpimin lämpötila, m kylmimmän kuukauden kylmin lämpötila. *Itc kompensoitu termisyys, Itc=It+-C, kompensointiarvo C = 0 jos 9<Ic<18 Io ombroterminen indeksi, joka kuvaa kuivuutta, lasketaan 10*(Pp/Tp) eli tulos vuosittainen positiivinen sademäärä (sademäärä keskilämpötilaltaan nollan ylittävältä kuukaudelta) Pp jaettuna positiivinen lämpötila (nollan ylittävien kuukausien keskilämpötilojen summa) Tp kerrotaan kymmenellä Ioe: Ombro-evapotranspiraatioindeksi. Vuoden keskilämpötilaltaan ''nollan ylittävien kuukaisen 8positiivisten'' lämpökuukausien) sademäärä mm/Thornthwaiten haihtuminen Ioe=Pp/PE Ios2: lämpimimmän kahden kesäkuukauden ombroterminen indeksi. [Ios2 = (Pps2/Tps2) 10] ( kesä eli Tr3: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu pohjoisella pallonpuoliskolla ja joulukuu, tammikuu ja helmikuu eteläisellä pallonpuoliskolla. Iod2: ombroterminen indeksi vuoden kuivimman neljänneksen kahdelle kuivimmalle kuukaudelle (esimerkiksi talvelle, jos silloin sataa vähiten) Iod2 = (Ppd2/Tpd2)*10 Itc = kompensoitu termisyys, saadaan laskemalla Itc = Ic+C, jossa C=C1,C2, C3 tai C4. Tätä käytetään leveysasteille yli 27 tasaamaan manner- ja meri-ilmastoja.

0<Ic<=9 C=(9-Ic)*10 9<Ic<18 C=0 18<Ic<=21 f1=5 Ci=C1; C1=f1(Ic-18) maksimi C1=15 21<Ic<=28 f2=15 Ci=C1+C2; C1=f1(21-18)=15; C2=f2(Ic-21) maksimi C2=105 28<Ic<=46 f3=25 Ci=C1+C2+C3; C1=15; C2=f2(28-21)=105; C3=f3(Ic-28) maksimi C3=450 46<Ic<=65 f4=30 Ci=C1+C2+C3+C4;C1=15;C2=105;C3=f3(46-28)=425;C4=f4(Ic- 46) maksimi C4=570

Mantereisuus-mereisyys

Mantereisuus Ic on Rivas-Martinezin luokituksessa lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden keskilämpötilojen erotus.

hyperoseaaninen (Ic 0-21) (hyvin mereinen) äärimmäisen hyperoseaaninen 0-3 euhyperoseaaninen 3-7 hieman hyperoseaaninen 7-11 oseaaninen (Ic 11-21) mereinen euoseaaninen 11-18 semikontinentaalinen 18-21 (puolimantereinen) kontinetaalinen (Ic 21-65) (mantereinen) subkontinentaalinen 21-28 eukontinentaalinen 28-45 hyperkontinentaalinen 46-65 (hyvin mantereinen)

Metsien tyypit

Mikrometsä 3-12 9-37 Mikrophanerofyytti Mesometsä 12-24 37-73 Mesophanerofyytti Makrometsä 24-50 73-152 Makrophanerofyytti Megametsä > 50 > 152 Megafaneropfyytti

Kosteusluokat ombrotyypin mukaan

Hyperaridi on erittäin kuiva ilmasto (aavikko), aridi kuiva (myös aavikko), semiaridi lähinnä puolikuivaa pensasaroa tai vastaavaa, submumidi alikosteaa aroa, humidi kosteaa metsäilmastoa , hyperhumidi hyvin kosteaa metsää ja ultrahyperhumidi lähellä sademetsää.

Trooppinen tai välimerenvyöhyke (subtrooppinen)

ultrahyperaridi lyhenne Uha, ombrotterminen indeksi Io < 0,1 alempi hyperaridi Lhar 0,1-0,2 ylempi hyperaridi Uhar 0,2-0,3 alempi aridi Lari 0,3-0,6 ylempi aridi Uari 0,6-1,0 alempi semiaridi Lsar 1,0-1,5 ylempi semiaridi Usar 1,5-2,0 alempi kuiva Ldry 2,0-2,8 ylempi kuiva Udry 2,8-3,6 alempi subhumidi Lshu 3,6-4,8 ylempi subhumidi Ushu 4,8-7,0 alempi humidi Lhum 7,0-10,5 ylempi humidi Uhum 10,5-14,0 alempi hyperhumidi Lhhu 14,0-21,0 ylempi hyperhumidi Uhhu 21,0-28,0 ultrahyperhumidi Uhh > 28,0

Lauhkea, boreaalinen ja kylmä

semiaridi lyhenne Sar, Io < 2.2 alempi kuiva Ldry 2,2-2,9 ylempi kuiva Udry 2,9-3,6 alempi subhumidi Lshu 3,6-4,8 ylempi subhumidi Ushu 4,8-6,0 alempi humidi Lhum 6,0-9,0 ylempi humidi Uhum 9,0-12,0 alempi hyperhumidi Lhhu 12,0-18,0 ylempi hyperhumidi Uhhu 18,0-24,0 ultrahyperhumidi Uhh > 24,0

Maapallon vyöhykkeet

Hieman tavallisuudesta poikkeava maapallon jako lämpövyöhykkeisiin.

Lämmin (torridi) (0° to 35° N & S) 7°N to 7°S ekvauatoriaalinne, päiväntasaajavyöhyke 0° to 23° N & S Trooppinen 7° to 23°N & S eutrooppinen 23° to 35°N & S subtroppinen Viileä (lauhkea, temperaattinen) (35° to 66° N & S) 35° to 52°N & S eutemperaattinen 52° to 66°N & S subtemperaattinen Kylmä (frigidi) arktinen, antarktinen 66° to 90

Katso myös Köppenin ilmastoluokitus Thornthwaiten ilmastoluokitus Kasvillisuusvyöhykkeet

Lähteet

Aiheesta muualla Global bioclimatics

Luokka:Ilmastoluokitukset