Valsartaani on angiotensiinireseptorin salpaaja ja siten verenpainelääke.
Suomessa on myynnissä 40 milligrammaa (mg), 80 mg, 160 mg ja 320 mg valsartaania sisältäviä lääkkeitä muun muassa kauppanimin Diovan ja Valsarstad. Markkinoilla on myös valsartaania ja amlodipiiniä sisältäviä yhdistelmälääkkeitä.
FDA hyväksyi valsartaanin USA:n lääkemarkkinoille joulukuussa 1996.
Käyttö Valsartaanin hoitokohteita ovat kohonnut verenpaine, oireellinen sydämen vajaatoiminta ja uuden sydäninfarktin ehkäisy. Valsartaani laskee kuolleisuusriskiä näihin sairauksiin liittyviin komplikaatioihin.
Valsartaania ei suositeta primäärisen hyperaldosteronismin aiheuttaman verenpaineen laskemiseen, sillä sen teho on tässä tilanteessa huono. Teho on huono myös muiden reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden kohdalla.
Valsartaania käytetään lääkärin määräyksen mukaan. Yleensä korkeaa verenpainetta poteville aikuisille vuorokausiannos on 80 mg ja lapsille 40 mg. Sydäninfarktin läpikäyneillä ja sydämen vajaatoimintaa potevilla aloitusannos on usein 40 mg/vrk ja annosta korotetaan vähintään kahden viikon välein 320 mg/vrk asti, joka otetaan kahtena 160 mg annoksena.
Vasta-aiheet ja huomiot Valsartaanin käytössä huomioitavia asioita ovat muun muassa:
vakava maksan vajaatoiminta, sappikirroosi tai kolestaasi estää lääkkeen käytön. dialyysiä vaativaa munuaisten vajaatoimintaa tai keskivaikeaa/lievää maksan vajaatoimintaa potevien tulee noudattaa varovaisuutta lääkkeen käytön aikana. munuaisvaltimoissa, aorttaläpässä tai hiippaläpässä olevia ahtaumia (stenooseja) omaavien tulee noudattaa varovaisuutta lääkkeen käytön aikana, kuten myös paksuuntuneesta sydänlihaksesta (hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia) potevien. toisella tai kolmannella raskauskolmanneksella oleminen estää lääkkeen käytön, sillä lääke lisää sikiön epämuodostumien riskiä. Lääkkeen käytön aikana ei tule imettää. hyperkalemia saattaa estää käytön. Myös kaliumsuolojen tai muiden veren kaliumpitoisuuksia kohottavien aineiden yhteiskäyttö ei ole suotavaa valsartaanin käytön aikana. ACE-estäjien tai toisten ATR-estäjien yhteiskäyttö ei yleensä ole tarpeellista tai suotavaa.
Haittavaikutukset ja yliannostus Valsartaanin haittavaikutukset ovat harvinaisia. Yleisimpiä haittavaikutuksista ovat heikkous, sekavuus, kuiva suu, päänsärky ja yskä.
Yliannostus alentaa verenpainetta merkittävästi ja voi aiheuttaa heikotusta. Tämä voi pahimmillaan johtaa verenkiertoshokkiin.
Toimintamekanismi Valsartaani on ATR-estäjä. Se on hyvin spesifinen kilpaileva AT1-reseptorien antagonisti. Se vie siis reseptorissa sitoutumispaikkoja angiotensiiniltä II, jolloin angiotensiinin kyky aktivoida reseptoreita vähenee. Aktivointi johtaisi verisuonten supistumiseen ja aldosteronin tuoton kasvuun. Nämä vaikutukset lisäisivät verenpainetta. Valsartaanin affiniteetti (pKd) AT1-reseptoreille on 7.65±0.12.
Farmakokinetiikka Nieltynä valsartaani imeytyy nopeasti ja sen maksimipitoisuus veriplasmassa saavutetaan 2–4 tunnin kuluttua. Ruoka alentaa hyötyosuutta. Noin 20 % annoksesta metaboloituu ilmeisesti CYP450-entsyymien avulla ja loput erittyvät muuntumattomana lähinnä ulosteessa. Metaboliiteista noin puolet ovat 4-hydroksivalsartaania (CAS numero 188259-69-0).
Lähteet
Aiheesta muualla KEGG: Valsartan
Luokka:ATR-estäjät