pienoiskuva|Kangasmetsää ylängöllä Aloljan latvoilla. pienoiskuva|Ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartassa eteläosassa (keltainen alue). Bežanitsyn ylänkö (, ) on pieni ylänkö Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella lähellä Valko-Venäjän rajaa.
Ylänköalue sijaitsee pääasiassa Venäjän puolella, mutta lähellä sekä Latvian että Valko-Venäjän rajaa. Ylängön korkein alue sijaitsee Venäjällä Pihkovan alueella. Soikean alueen pinta-alaksi on ilmoitettu 4 130 neliökilometriä. Sen pituus kaakko-luode-suunnassa on 86 kilometriä ja leveys 35–45 kilometriä. Ylänkö kohoaa tasangolta, jonka korkeus on pohjoisessa 100–120 metriä mpy. ja eteläpuolella 140–180 metriä merenpinnasta. Ylängön rinteet erottuvat paikoin selvinä ja sen rinteiden korkeusero voi olla jopa 50–60 metriä. Ylängön lakialue sijaitsee 140–180 metrin korkeudessa. Korkeimmat huiput ovat Lobno (), jonka huippu kohoaa 337,9 metriä mpy., ja Lipnitskaja (), joka kohoaa 339,1 metriä mpy. Lähes kolmasosa ylänköalueesta on sekametsien peitossa ja alempana löytyy myös tammilehtoja.
Asutus Ylängön pohjoispuolella sijaitsee Novorževin piirin keskustaajama Novoržev ja kaakkoispuolella Novosokolnikin piiri keskustaajama Novosokolniki. Näiden välisellä ylänköalueella ja sen reunalla sijaitsee joukko eri piireihin kuuluvia kyliä ja taajamia. Ylänköalueen itäreunaa seuraa Dnosta etelään kulkeva rautatie, jonka varrella sijaitsevat Bežanitsy, Loknja, Krestilovo (), Bašovo () ja Nasva (). Rautatien risteyskohta sijaitsee Novosokolnikissa, josta länteen päin kulkevan rautatien pohjoispuolella sijaitsevat Runovo () ja Alol (). Ylängön länsipuolella sijaitsee Velikajan jokilaakso, missä sijaitsevat Zvony () ja Opotška, joka on Opotškan piirin keskustaajama. Korkealla ylängöllä ovat vielä pienet kylät Vjaz (), Glbkoje (), Kudever (). Bežanitsyn ylänkö on lukuisten järviensä vuoksi suosittu lomakohde.
Joet Ylänkö on lähteenä monien vesistöjen joille. Pohjoiseen virtaavan Velikajan valuma-alueen joista saa ylängöllä alkunsa valuma-alueen pääuoma Velikaja ja siihen laskevat sivujoet Sorot, Šest, Kudka, Nevedrjanka ja Alolja. Sorotjoen sivujoki Lsta () vastaa suurimmasta osasta Sorotiin ylänköalueelta tulevasta vedestä. Sorotin lähdejärvi Mihalkinskoje sijaitsee heti ylängön pohjoispuolella, ja järveen laskee rinteiltä kolme ojaa.
Lovatjoki ja eräät sen latvaosien sivujoet, kuten esimerkiksi Loknja, Polist, Nasva (), alkavat ylängöltä.
Väinäjoki virtaa Valko-Venäjällä ylängön eteläpuolelta ohitse kohti länttä ja se laskee siellä Itämeren Riianlahteen. Ylängön eteläosasta tulee jokia, jotka laskevat lopulta Drysyn järveen () ja josta Väinäjoen sivujoki Drissa () saa alkunsa.
Järvet Ylängöllä on yli 500 järveä tai lampea. Niiden vesiala on noin 6 % ylängön pinta-alasta. Järvissä viihtyy monia kalalajeja.
Huomautuksia
Lähteet
Luokka:Pihkovan alue Luokka:Venäjän ylängöt Euroopassa