Auskultaatio eli kuuntelututkimus tarkoittaa elimistä kuuluvien äänten kuuntelua (yleensä stetoskoopilla).
Sydän
Normaalit sydänäänet Ensimmäinen sydänääni (S1) johtuu mitraaliläpän ja trikuspidaaliläpän sulkeutumisesta systolen alussa.
Toinen sydänääni (S2) johtuu aorttaläpän ja pulmonaaliläpän sulkeutumisesta diastolen alussa.
Mikäli äänten erottamisessa toisistaan on epäselvyyttä, voidaan samanaikaisesti tunnustella kaulavaltimon pulssia (joka tuntuu heti ensimmäisen sydänäänen jälkeen).
Sivuäänet Sivuääniä syntyy kohdissa, joissa veri virtaa nopeasti ahtaan kohdan kautta. Äänet syntyvät, kun virtauksen reunoille muodostuvat pyörteet värisyttävät sydämen tai verisuonten rakenteita.
Sivuääniä voi jaotella sen mukaan, miten ne ajoittuvat suhteessa sydämen pumppauksen vaiheisiin (systolinen, diastolinen tai jatkuva). Lisäksi voidaan arvioida äänen voimakkuutta ja sitä, mistä kuuntelupisteestä se kuuluu voimakkaimmin.
Keuhkot
Normaalit hengitysäänet Keuhkoja kuunnellessa tavallisesti sisäänhengitys kuuluu voimakkaammin kuin uloshengitys. Kuunneltaessa rintalastan yläosan molemmin puolin tai lapaluiden välistä voidaan kuulla bronkiaaliset hengitysäänet, joissa sisään- ja uloshengitys kuuluvat yhtä voimakkaina. Kaulalta voidaan kuulla trakeaaliset hengitysäänet, joissa uloshengitys kuuluu sisäänhengitystä voimakkaammin.
Hiljentyneet tai voimistuneet hengitysäänet Äänen kulkueste (esimerkiksi keuhkopussin neste, ilmarinta tai huomattava ylipaino) aiheuttaa hengitysäänten hiljentymistä. Mikäli taas keuhkokudos tiivistyy (esim. keuhkokuumeen yhteydessä), korkeat taajuudet kuuluvat paremmin ja hengitysäänet muuttuvat bronkiaalisiksi.
Vinkunat Vinkunat johtuvat lähes sulkeutuneiden ilmateiden värähtelevästä liikkeestä. Uloshengityksen vinkuna viittaa ahtauttavaan (obstruktiiviseen) keuhkosairauteen, kuten astmaan, keuhkoahtaumatautiin tai ahtauttavaan keuhkoputkentulehdukseen. Sisäänhengityksen vinkuna (stridor) viittaa ahtaumaan henkitorven tasolla.
Rahinat Rahinat voidaan jaotella karkeisiin (matalataajuisiin) ja hienojakoisiin (korkeataajuisiin). Karkeat rahinat johtuvat ilmeisesti ilman ja nesteiden liikkeistä hengitysteissä. Hienojakoiset rahinat johtunevat sulkeutuneiden ilmateiden avautumisesta sisäänhengityksessä. Syitä voivat olla esimerkiksi sydämen vajaatoiminta tai keuhkokuume.
Keuhkopussin hankausääni Hankausääni syntyy, kun karheat keuhkopussilehdet hankaavat toisiaan vasten. Yleensä ääni kuuluu sekä sisään- että uloshengityksessä.
Vatsa
Suoliäänet Suoliäänet voivat kuulua tavallista voimakkaampina, mikäli suoliston peristalttiset liikkeet ovat vilkastuneet esimerkiksi ripulitaudin yhteydessä. Suolitukoksen yhteydessä voi esiintyä harvajaksoisia, metallinsointisia suoliääniä. Suolilamassa puolestaan suoliääniä ei välttämättä kuulu lainkaan.
Verisuonet
Sivuäänet Suurten valtimoiden ahtaumat voivat aiheuttaa systolen aikana kuuluvan sivuäänen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Lääketieteellinen diagnostiikka Luokka:Kliininen status