Urheiluvuosi 1928 käsittelee vuoden 1928 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Yleiskilpailut

Talviolympialaiset 11.–19.2. Sankt Moritzissa, Sveitsissä. Kisoihin osallistui 495 urheilijaa 25 maasta. Mitalitilaston kärkisijalla oli kuusi kultaa voittanut Norja.Arponen, s. 390, 391 Kesäolympialaiset 17.5.–12.8. Amsterdamissa, Alankomaissa. Kisoihin osallistui 3 014 urheilijaa 46 maasta. Mitalitilaston ykkönen oli Yhdysvallat 22 kultamitalilla.Arponen, s. 95, 97

Jalkapallo

Amsterdamin olympialaisissa Uruguay voitti toisen peräkkäisen kerran kultaa, tasapeliin päättyneen ensimmäisen loppuottelun jälkeen uusinnan maalein 2–1 hävinnyt Argentiina sai hopeaa ja pronssille sijoittui Italia.Arponen, s. 106Virtamo, s. 34Pihlaja, s. 198

Jääkiekko

Sankt Moritzin olympialaisissa Kanada voitti kultaa, Ruotsi sai hopeaa ja Sveitsi sijoittui pronssille.Arponen, s. 393 Stanley Cupin voitti New York Rangers.Pihlaja, s. 262

Nyrkkeily

Yhdysvaltalainen Gene Tunney puolusti ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuttaan 23.7. New Yorkissa voittamalla 11. erän keskeytyksellä uusiseelantilaisen Tom Heeneyn mutta ilmoitti pian tämän jälkeen luopuvansa nyrkkeilystä.

Pikaluistelu

Sankt Moritzin olympialaisissa kilpailtiin neljällä matkalla mutta viimeisenä ohjelmassa ollut 10 000 metrin kilpailu keskeytettiin lämpimän sään sulatettua jään. Suomalainen Clas Thunberg voitti kaksi kultaa, joista 500 metrin voiton hän jakoi norjalaisen Bernt Evensenin kanssa. Norjan Ivar Ballangrud voitti 5 000 metrin kilpailun.Arponen, s. 392 Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut Davosissa, Sveitsissä. Mestaruuden voitti kolmannen kerran urallaan Suomen Clas Thunberg.Pihlaja, s. 549Virtamo, s. 211

Pohjoismaiset hiihtolajit

Sankt Moritzin olympialaisissa norjalainen Johan Grøttumsbråten voitti kultaa 18 kilometrin hiihdossa ja yhdistetyssä, ja molemmissa Norja saavutti kolmoisvoiton. Hänen maanmiehensä Alf Andersen oli mäkihypyn ykkönen. Per-Erik Hedlund voitti 50 kilometrin hiihdon Ruotsin ottaessa kolmoisvoiton.Arponen, s. 391–392

Pyöräily

Italian ympäriajon voitti kolmannen kerran urallaan isäntämaan Alfredo Binda.Pihlaja, s. 605Virtamo, s. 320 Ranskan ympäriajon voitti toisen peräkkäisen kerran luxemburgilainen Nicolas Frantz.Pihlaja, s. 604Virtamo, s. 319

Taitoluistelu

Sankt Moritzin olympialaisissa kultaa voittivat miesten yksinluistelussa Ruotsin Gillis Grafström, naisten yksinluistelussa Norjan Sonja Henie sekä pariluistelussa Ranskan Andrée Joly / Pierre Brunet. Maailmanmestaruuskilpailut Saksan Berliinissä ja Ison-Britannian Lontoossa. Mestaruuden voittivat neljännen peräkkäisen kerran Itävallan Willy Böckl, toisen peräkkäisen kerran Sonja Henie sekä toisen kerran urallaan Andrée Joly / Pierre Brunet.Pihlaja, s. 706–707Virtamo, s. 223

Tennis

Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti ranskalainen Jean Borotra ja naisten australialainen Daphne Akhurst. Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti järjestäjämaan Henri Cochet ja naisten yhdysvaltalainen Helen Wills.Pihlaja, s. 738–739 Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti ranskalainen René Lacoste ja naisten Helen Wills.Pihlaja, s. 736–737 Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti Henri Cochet ja naisten Helen Wills.Pihlaja, s. 737–738 Davis Cupin voitti Ranska toisen peräkkäisen kerran.Pihlaja, s. 740

Uinti

Amsterdamin olympialaisissa miehet kilpailivat ratauinnissa kuudella matkalla ja naiset viidellä. Uimahyppylajeja oli kummallakin kaksi. Yhdysvallat voitti ratauinnissa kuusi kultamitalia ja uimahypyissä kaikki neljä. Myöhempi Tarzan-näyttelijä Johnny Weissmüller voitti 100 metrin vapaauinnin. Pete Desjardins voitti kultaa sekä ponnahduslauta- että kerroshypyissä.Arponen, s. 100–101

Yleisurheilu

Amsterdamin olympialaisissa naisyleisurheilijat olivat ensi kertaa mukana. Menestynein yleisurheilumaa oli Yhdysvallat, joka voitti 27 lajissa yhdeksän kultaa. Kanadalainen pikajuoksija Percy Williams voitti kaksi henkilökohtaista kultamitalia. Naisten ensimmäisen olympiavoiton otti puolalainen kiekonheittäjä Halina Konopacka.Arponen, s. 98–100

Katso myös

Suomen urheilu 1928

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

* Luokka:Urheiluvuodet