SOS-Lapsikylä on sitoutumaton kansainvälinen järjestö, jonka päämääränä on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä suojella lasten oikeuksia ympäri maailman. Suomessa se aloitti toimintansa vuonna 1962. Lapsikylätyötä tehdään kymmenellä paikkakunnalla, ja järjestön palveluksessa on noin 450 työntekijää.
Historia
Suomeen SOS-lapsikyläaatteen toi mukanaan opiskelija Kaija Laitinen. Hän oli tutustunut toimintaan opiskellessaan Keski-Euroopassa 1950-luvun lopulla. Suomen SOS-lapsikyläyhdistys perustettiin lopulta Laitisen tuttavan, sosiaalineuvos Albin Gebhardtin, johdolla vuonna 1962, ja ensimmäinen lapsikylä valmistui Espoon Tapiolan Metsäpirtintien tontille vuonna 1966. Ensimmäisinä asukkaina sinne muutti yhdeksän orvoksi jäänyttä sisarusta Pohjois-Savosta maaliskuussa 1966. Heistä vanhin oli 15-vuotias ja nuorin kaksi kuukautta.
Toiminta ja tavoitteet Suomalaisen SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapsi saisi kasvaa omien vanhempiensa luona. Silloin, kun vanhemmat eivät yksin pysty huolehtimaan lapsistaan, SOS-Lapsikylä pyrkii tukemaan perhettä erilaisilla tukimuodoilla. Jos omassa perheessä asuminen ei tuesta huolimatta onnistu, lapsikylän vaihtoehtona on tarjota lapselle turvallinen sijaiskoti. Apua tarvitsevat lapset ja perheet tulevat SOS-lapsikylien ja nuorisokodin palvelujen piiriin kuntien sosiaalitoimen kautta. Hoitomuotoja ovat yhteisöllisesti tuettu perhehoito lapsikylissä tai kasvua tukeva hoito nuorisokodissa.
SOS-Lapsikylä työskentelee myös tukea tarvitsevien perheiden kanssa, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi kasvaa omien vanhempiensa kanssa, ja perhe voisi pysyä yhdessä. SOS-Lapsikylä tarjoaa useassa toimipisteessään muun muassa perhekuntoutusta ja tukiperhetoimintaa. SOS-Lapsikylä tarjoaa myös Theraplay-terapiaa haastavissa ympäristöissä kasvaneille lapsille.
Lapsikylä panostaa erityisesti nuorten itsenäistymisen tukemiseen. Koska nuorten valmiudet itsenäistyä ovat yksilöllisiä, SOS-Lapsikylä pyrkii ottamaan tämän huomioon ja tukemaan nuorta aina siihen saakka, kunnes hän pärjää omillaan. Tavoitteena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkostonsa. SOS-Lapsikylä toimii muutenkin aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden ja on mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tekee omaa tutkimustyötä ja pyrkii lobbaamaan.
SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti uusia sijaisvanhempia. Suomessa lapsikylävanhemmalla on hoidossaan maksimissaan neljä lasta; pariskunnalla lapsia voi olla seitsemän.
Muun muassa DNA, Dr. Oetker, Cramo, Danske Bank, Fazer ja Ikea ovat tukeneet Suomen SOS-Lapsikylän toimintaa.
Toimipisteet Suomessa lapsikylätyötä tehdään kymmenellä paikkakunnalla: Espoossa, Kaarinassa, Kuopiossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Tampereella, Vantaalla, Vihannissa ja Ylitorniolla sekä nuorisokodissa Jyväskylän Vaajakoskella.
Organisaatio Suomen SOS-Lapsikylän kokonaisuus muodostuu kahdesta organisaatiosta: SOS-lapsikyläsäätiö sr vastaa lapsikylätoiminnasta Suomessa ja kansainvälisesti, ja SOS-Lapsikylä ry toimii kansalaisjärjestönä. Molempien organisaatioiden toimitusjohtajana toimii Mari Ahlström. SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja on Piia-Noora Kauppi ja SOS-Lapsikylä ry:n puheenjohtaja Pekka Koskinen.
Joulukuussa 2025 säätiö perusti kokonaan omistamansa tytäryhtiön Perhepalvelut Ruori Oy:n, joka tuottaa säätiön lastensuojelupalvelut.
Järjestön pääkonttori sijaitsee Helsingissä osoitteessa Kumpulantie 3.
Talous SOS-lapsikyläsäätiön liikevaihto tilikaudella 2023 oli noin 34,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 2,0 miljoonaa euroa. Säätiön omavaraisuusaste oli vuonna 2020 noin 88 prosenttia.
Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa hyvinvointialueiden maksamilla hoitomaksuilla, varainhankinnalla, STEA:n avustuksilla sekä ulkoministeriön tuella. Henkilöstökulut muodostavat yli puolet toiminnan kuluista. Säätiö ei tavoittele eikä jaa voittoa yksityisille henkilöille.
Varainhankinnan kuluprosentti vaihtelee lahjoituksen kohdistuksen mukaan: kansainvälisen lapsikylätoiminnan tukemisessa kuluprosentti on 20 prosenttia ja muussa varainhankinnassa noin 25 prosenttia.
Kritiikki
Laiminlyönnit ja kaltoinkohtelu SOS-Lapsikylä on saanut kritiikkiä sijaishuollossa tapahtuneista laiminlyönneistä ja kaltoinkohtelusta. Ylitornion lapsikylän pitkäaikainen johtaja ja sittemmin SOS-Lapsikylän aluesuunnittelijanakin toiminut Kai Lomma kertoi vuonna 2018 pitävänsä kritiikkiä aiheellisena. Samana vuonna SOS-Lapsikylä irtisanoi yhteistoimintaneuvotteluissa 74 työsopimusta. Irtisanomisten taustalla oli korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan kylässä työskentelevien sijaisten työ kuuluu työaikalain piiriin, eikä siihen voi siten soveltaa poikkeussääntöjä. Näkemysten muuttumisen myötä työsuhteisia lapsikylävanhempia ei enää ole.
Kavallus Oulun käräjäoikeus tuomitsi 27. huhtikuuta 2026 SOS-lapsikyläsäätiön Pohjois-Suomessa toimineen lapsikylän entisen johtajan törkeästä kavalluksesta yhden vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vuonna 1975 syntynyt nainen oli vuosina 2018–2020 käyttänyt säätiön pankkitilejä ja luottokorttia henkilökohtaisiin menoihinsa, joihin kuului muun muassa matka- ja ruokakuluja, vaate- ja apteekkihankintoja, liikuntapalveluita, lahjakortteja sekä auton korjaus- ja tankkauskuluja. Hän oli myös nostanut käteistä kymmeniä tuhansia euroja.
Syyttäjä vaati 82 200 euron menettämistä valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä, ja säätiön oman arvion mukaan kavalluksen kokonaismäärä oli noin 128 000 euroa. Käräjäoikeus tuomitsi naisen menettämään valtiolle 82 200 euroa. Vastaaja kiisti syyllisyytensä väittäen kaikkien hankintojen liittyneen työhönsä.
Tunnustukset Vuosi Palkitsija/tilaisuus Tunnustus Vastaanottaja(t) Huomiot Lähde 2004 Kaarinan kaupunki Kaarina-mitali SOS-Lapsikylä 2004 Kaarina-seura Merkittävä kaarinalainen Kari Kiesiläinen 2013 Lastensuojelun Keskusliitto Hopeinen lastensuojelumitali Jukka Kotkavuori 2013 Lastensuojelun Keskusliitto Pronssinen lastensuojelumitali Kari Kiesiläinen 2015 Lastensuojelun Keskusliitto Sijaisvanhemman ansiomerkki Else-Maj Lundström-Lehtimäki 2016 ARVO-liitto Vuoden ARVO-teko -palkinto Lapsikylä ja sen kehittämä Varkauden malli 2017 Talentia Hyvä käytäntö -palkinto Perhekumppani-malli 2017 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko SOS-kumppanuus 2020 Talentia Hyvä käytäntö -palkinto SOS-Lapsikylän julkaisema Ylitse MentorApp
Huomiot
Lähteet
Luokka:Suomalaiset hyväntekeväisyysjärjestöt Luokka:Suomalaiset lastensuojelujärjestöt Luokka:Vapaaehtoistyö