pienoiskuva|Kalevan puistotietä Väinölänkadun kulmasta etelään päin. Kalevan puistotie on Tampereella sijaitseva pohjois-eteläsuuntainen puistokatu. Se on yksi keskustan itäpuolella sijaitsevista pääliikenneväylistä.
Katu on nelikaistainen ja noin kilometrin pituinen. Sen pohjoispää sijaitsee Kekkosentien liittymässä Kaupin sairaala-alueen läheisyydessä. Eteläpää on Kalevan aukiolla, joka sijaitsee Sorsapuiston kentän laidalla Salhojankadun ja Viinikankadun risteyksessä. Kalevan puistotien länsipuolelle rajautuvat Tammelan ja Tullin kaupunginosat, itäpuolelle Petsamon ja Liisankallion kaupunginosat. Liisankallio on keskeinen osa Kalevan aluetta, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Kalevan puistotien, Itsenäisyydenkadun, Sammonkadun ja Teiskontien risteysalueelle sijoittuu Tampereen niin sanottu nollapiste, josta mitataan etäisyydet muihin kaupunkeihin ja paikkoihin. pienoiskuva|Kalevan puistotien pohjoisosaa. Taustalla esplanadityyppinen katuosuus ja Ludekylän puisia rivitaloja.
Historia ja nimi Kalevan puistotie sai alkunsa 1920-luvun alussa, kun Tampereen kaupunkiasutus levittäytyi Tammelasta itään päin. Vuonna 1921 kaavoitettiin Kaupin metsän laitaan uusi pientaloalue, Petsamo. Se erotettiin Tammelasta puistomaisella rajaväylällä, joka sai nimen Kalevan puistotie. Myöhemmin puistokatua jatkettiin etelän suuntaan.Hinnerichsen 2010, kuvaliite 2: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön maankäytön historia, s. 6.Hildén 1996, s. 50, 71.
Nykyinen Kalevan asuinalue oli vielä 1920- ja 1930-luvulla lähinnä viljelysmaata, jota kutsuttiin ”Tammelan vainioiksi”. Ensimmäisiä kerrostaloja alettiin rakentaa sinne välirauhan aikana. Tammerkoski-lehti järjesti vuonna 1948 asuinalueen nimestä kilpailun, ja siinä voittajaksi valikoitui Kaleva.Hildén 1996, s. 57–59, 66. Sennimisestä paikasta ei ollut vielä 1920-luvulla tietoa, joten kadunnimi Kalevan puistotie on merkitykseltään monitulkintainen. Se voi viitata Kalevankankaaseen tai Kalevalaan.
Rakennuksia ja rakennelmia pienoiskuva|Kalevan lukio Salhojankadun ja Kalevan puistotien risteyksessä. Rakennukset luetellaan kadun pohjoispäästä alkaen.
Kadun itäpuolella Saukonmäen liikekeskus (Jaakko Tähtinen 1968), Kalevan puistotie 7 Ludekylä (Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho 1926)Hinnerichsen 2010, liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Ludekylä, s. 1–2, 4., Kalevan puistotie 9 Veturimiesten talo (Harry W. Schreck 1955)Hinnerichsen 2010, liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Kalevan puistotie 11, s. 1–2., Kalevan puistotie 11 As.oy Kalevanlinna (Oskar Helminen 1953)Hinnerichsen 2010, liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Kalevan puistotie 13, s. 1–2., Kalevan puistotie 13 Kalevan tornit (Harry W. Schreck 1951), Kalevan puistotie 19–23 Sampola (Timo Penttilä ja Kari Virta 1962), Sammonkatu 2 (Kalevan puistotien ja Sammonkadun kulma)
Kadun länsipuolella Tammelan koulun lisärakennus (Olavi Suvitie 1957)Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 184., Kalevan puistotie 18 Tammelan stadion (pallokenttä vuodelta 1931), Kalevan puistotie 22 As.oy Kalevan lukko (Bertel Strömmer 1953)Hakula & Ylä-Anttila 2015, s. 22., Kalevan puistotie 24–26 As.oy Sammonkulma (Bertel Strömmer 1940)Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, kortti 5: Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu., Kalevan puistotie 28 Kalevan lukio (ent. Kalevan yhteiskoulu, Jaakko Ilveskoski 1955)Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 192., Kalevan puistotie 30
Kadun keskellä Petsamon jakelumuuntamo (Vilho Kolho 1928)Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 289., Kalevan puistotien pohjoisosa (ajoratojen välinen puisto)
Kuvia
Lähteet
Luokka:Tampereen kadut Luokka:Kaleva Luokka:Liisankallio Luokka:Petsamo (Tampere) Luokka:Tammela (Tampere) Luokka:Tulli (Tampere)