Valkeala

Valkeala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa. Lakkautushetkellä kunnassa asui ihmistä, ja sen pinta-ala oli  km², josta  km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km². Valkeala oli väkiluvultaan Suomen 90. suurin ja Kymenlaakson kuudenneksi suurin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kunnan lakkautushetkellä.Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2018

pienoiskuva|Valkealan kirkko Valkealan kirkonkylällä

Valkeala, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola ja Kuusankoski liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007) Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.

Valkealan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumäki, Mäntyharju ja Savitaipale.

Nykyisin Valkeala on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Siellä asui 10 436 ihmistä vuonna 2023.Kouvolan sanomat 7.3.2026 Väestöntiheys oli 12,19 as./km².

Väestö Väestönkehitys

Vuosien 2010-2023 väestö koskee nykyistä Valkealan suuraluetta ja aluetoimikuntaa, joka kattaa kokonaan entisen Valkealan kunnan alueen.

Taajamat Vuoden 2000 lopussa Valkealassa oli 11 328 asukasta, joista 7 204 asui taajamissa, 4 079 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valkealan taajama-aste oli 63,8 %. Valkealan taajamaväestö jakautui seitsemän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2000) 1 Jokela (nykyisin Valkeala) 5 239 2 Kouvolan keskustaajama* 567 3 Ranta-Utti 331 4 Utti 280 5 Vuohijärvi 276 6 Tuohikotti 261 7 Selänpää 250

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluivat tähän kuntaan vain osittain.

Maantiede Valkealan pinta-ala oli 1 004 km², josta maan osuus oli 861 km² ja vesistöjen 143 km². Valkeala oli Kouvolan kuntaliitosta edeltäneistä kunnista pinta-alaltaan suurin. Sen alueella oli 246 yli kahden hehtaarin laajuista järveä, joista sekä suurin että syvin on Vuohijärvi. Lukuisien järvien ohella tunnusomaisia piirteitä Valkealan maisemille ovat salpausselät.

Valkealan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Jokela (jotka yhdessä muodostavat Valkeala-nimisen tilastollisen taajaman), Utti, Vekaranjärvi, Vuohijärvi, Selänpää ja Tuohikotti. Valkealan kaksi varuskuntaa sijaitsevat Vekaranjärvellä ja Utissa. Vekaranjärven varuskunnassa toimii Karjalan Prikaati ja Utin varuskunnassa Utin Jääkärirykmentti.

Runsaista vesistöistä johtuen Valkealassa on kolmisen tuhatta (3 154) kesämökkiä.

Historia thumb|Kustaa III:n sota, Ruotsin kuninkaan hyökkäys Venäjän joukkoja vastaan ​​Valkealassa 20. huhtikuuta 1790 thumb|Punaisten Suomen sisällissodassa 1918 tuhoama Harjunjoen rautatiesilta Valkealassa. Valkealan seurakunnasta tuli Iitin kappeliseurakunta 1631 ja seurakunta itsenäistyi 1640. Ensimmäinen kirkko vuodelta 1631 oli noin 17 metriä pitkä ja 10 metriä leveä pirttirakennus, jossa ei ollut tornia eikä penkkejä. Tämä kirkko purettiin 1674 ja samalle paikalle rakennettiin ristikirkko, johon rakennettiin lähes sata vuotta myöhemmin torni. 1770-luvulla sitä laajennettiin parvekkeilla. Juhana Salosen suunnittelema kellotapuli valmistui 1782. Toinen kirkko paloi 17. huhtikuuta 1795.

Valkealan kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1796 ja se vihittiin käyttöön 1798. Kirkko nimettiin Aleksanterinkirkoksi Venäjän Aleksanteri I:n mukaan. Kirkon suunnitteli Juhana Salonen. Kolmas kirkko paloi lämmityslaitteista alkaneessa tulipalossa 13. marraskuuta 1920. Nykyinen Valkealan kirkko rakennettiin samalle paikalle, ja se vihittiin käyttöön 1927. Suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist.Kouvolan Seurakuntayhtymä - Valkealan aiemmat kirkot

Liikenne

Valkealan läpi kulkee kaksi risteävää valtatietä: Pernajasta Kajaaniin kulkeva valtatie 6 ja Kotkasta Mikkeliin johtava valtatie 15. Helsingistä on matkaa Valkealaan noin 140 km.

Valkealan alueella kulkevat rautatie Riihimäeltä Vainikkalaan ja siitä erkaneva Savon rata Kouvolasta Kuopioon. Savon radalla sijaitsee käytöstä poistunut Selänpään asema, jonka Selänpään Asemayhdistys on kunnostanut kylätaloksi.

Kylät Tässä on lueteltu Valkealan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Valkealassa oli 28 rekisterikylää ennen kunnan lakkauttamista. Alun perin, vuoteen 1920 saakka rekisterikyliä oli 31.

Anttila Haimila Aitomäki Tyrri Heikkilä Hevosoja Hirvelä (liitettiin Kuusankoskeen vuonna 1921) Inkerilä Jokela Lautaro Saarenmaa Sydänmaa Karhula Kinansaari Voikoski Hillosensalmi Kourula Tirva Pasi Kouvola (liitetty suurilta osin Kouvolan kaupunkiin) Kiehuva Ojamaa Alakylä Mäkikylä Kuivala Utti Kääpälä Vekaranjärvi Lipiälä Mattila (liitettiin Kuusankoskeen vuonna 1921) Miettula Oravala Parola Pihlajasaari Pyöriälä Pyötsiälä Rautjärvi Ruotsula (liitettiin Kuusankoskeen vuonna 1921, ja vuosina 1956, 1966 ja 1985 osia Kouvolaan) Rämälä Saarento Harju Mieho Riihikallio Selänpää Vuohijärvi Skipparila (Kipparila) Sorsala Toikkala Tuohikotti Valkealan kirkonkylä Niinistö Puhjo Uro Joutjärvi Hautala Mannari

Postinumeroalueet Tässä on luettelo Valkealan kunnan alueella sijainneista ja nykyisen Valkealan suuralueen sekä aluetoimikunnan alueella sijaitsevista postinumeroalueista. Tilastotiedot ovat vuodelta 2017. Postinumero ja toimipaikkaAlueen nimiVäkilukuHuomautus45100 KouvolaKouvola Keskus9 393**Suurin osa alueen väestöstä asui Kouvolassa, mutta pinta-alasta suurin Valkealan puolella.45330 HarjuHarju30445360 ValkealaJokela3 81945370 ValkealaValkeala kk.2 71445410 UttiUtti83945910 VoikkaaVoikkaa2 650**Suurin osa alueesta sijaitsi Kuusankoskella, Valkealassa vain muutama kymmentä taloutta.45940 OravalaOravala29546110 TuohikottiTuohikotti36546140 VekaranjärviVekaranjärvi14146230 ValkealaAro49146400 KaipiainenKaipiainen472**Suurin osa alueesta sijaitsi Anjalankoskella, Valkealan puolella vain muutama talous.46430 TirvaTirva-Inkerilä27046530 KannuskoskiKannuskoski166**Suurin osa alueesta sijaitsi Luumäen puolella.47810 SelänpääSelänpää29247830 HasulaHasula11647850 VerlaVerla137**Suurin osa alueesta sijaitsi Jaalassa.47900 VuohijärviVuohijärvi24647910 HillosensalmiHillosensalmi2952920 VoikoskiVoikoski133*Suurin osa alueen pinta-alasta sijaitsee Mäntyharjun puolella, mutta väestöstä suurin osa Valkealassa.Tilastolliset postinumeroalueet - Tilastokeskus Paavo - Tilastokeskus

Talous

pienoiskuva|oikea|Maisema Repoveden kansallispuistosta. Valkealan elinkeinorakenne oli seuraavanlainen: Elinkeino Prosenttiosuus Palvelut 44,0 % Teollisuus 16,9 % Kauppa 12,7 % Maa- ja metsätalous 8,9 % Rakennustoiminta 8,8 % Liikenne 8,7 %

Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 48 %. Miltei kolmasosa Valkealan työvoimasta kävikin työssä viereisessä Kouvolan kaupungissaKouvolan seutukunnan kuntien välinen pendelöinti 2004 ennen kuntaliitosta. Vuoden 2006 lopussa Valkealan työttömyysaste oli 8,7 %, mikä oli yli kolme prosenttia maakunnan keskiarvoa vähemmän.

Urheilu thumb|Valkealan urheilukenttä thumb|Valkealatalo Valkealan ylpeys on urheiluseura Valkealan Kajo. Se on voittanut lentopallon naisten Suomen mestaruuden vuonna 1998, hopeaa 1990, 1993, 1994, 1999 ja pronssia 1992. Myös pikajuoksija Visa Hongisto, koripalloilija Alexander Madsen ja jääkiekkoilijat Vili Sopanen, Jaakko Lantta sekä Sami Tamminen ovat Valkealasta kotoisin.

Valkealassa toimii myös jääkiekkoseura nimeltä Valkealan Kiekko (ValKi), joka on perustettu vuonna 1981. ValKi pelaa kotiottelunsa Valkealan jäähallissa.

Kajon kasvatti Michaela Madsen pelaa naisten lentopallon SM-sarjaa HPK:ssa, jossa voitti keväällä 2016 SM-kultaa. Hän kuuluu myös maajoukkuerinkiin. Myös Madsenin äiti Vuokko Naukkarinen, täti Kirsi Korjala sekä serkku Veera Korjala ovat edustaneet Kajoa SM-sarjassa.

Kulttuuri

Kirjallisuus Valkealalaisia kirjailijoita ovat Heimo Pohjalainen ja runoilija Silene Lehto.

Murre Valkealan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Valkealan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.

Nähtävyyksiä pienoiskuva|oikea|Olhavanvuoren seinämä. Elvingin torni Kirjokiven kartano Mäntysaaren keskiaikainen kalmisto Olhavan kiipeilykalliot Repoveden kansallispuisto Suomen Puotimuseo ja Hirsmäen museoalue Utin linnoitus Valkealan pääkirkko

Ruokakulttuuri Valkealan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla maksasoppa, tappaiskeitto, mannaputinki ja marjaliru sekä ohrarieska.

Tapahtumat Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Valkealassa vuonna 2007.

Lähteet

Kirjallisuutta Heimo Pohjalainen: Ajasta aikaan : Valkealan seurakunta 350 vuotta. Valkealan seurakunta 1981 Heimo Pohjalainen: Sinistä ja vihreää : moni-ilmeinen Pohjois-Valkeala. Valkeala: Valkealan kunta. 2001. Heimo Pohjalainen: Tottovalkkoo : ajan kuvia ja kuvauksia Valkealasta. Valkeala: Heimo Pohjalainen (omakustanne) 2004. Heimo Pohjalainen: Sata vaikuttajaa Walkealasta 1365-2008. Valkeala: Heimo Pohjalainen (omakustanne) 2008. Heimo Pohjalainen: Wanhan Walkealan walokuvia. Valkeala: Heimo Pohjalainen (omakustanne) 2010.

Aiheesta muualla

Valkealan Kajon kotisivut.

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit