Suomen presidentinvaali 2012

Suomen presidentinvaali 2012 järjestettiin tammi–helmikuussa 2012. Vaalin ensimmäinen kierros järjestettiin sunnuntaina 22. tammikuuta ja toinen kierros 5. helmikuuta.Vaalit.fi Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi toimikaudelle 2012–2018. Uusi presidentti aloitti toimikautensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä,Suomen perustuslaki Finlex 1. maaliskuuta 2012.

Kaksi kautta istunut tasavallan presidentti Tarja Halonen ei voinut enää asettua ehdolle. Halosesta tuli siten ensimmäinen presidentti, jonka jatkokausi ei ollut mahdollinen uudistetun perustuslain nojalla – Mauno Koivistolla oli mahdollisuus asettua ehdolle vielä kolmannelle kaudelle 1994, kun taas Martti Ahtisaari ei asettunut ehdolle toiselle kaudelle 2000.

Vaaliin asetettiin yhteensä kahdeksan ehdokasta – kuusi miestä ja kaksi naista. Kaikki eduskuntapuolueet asettivat oman ehdokkaansa. Valitsijayhdistyksiä ei muodostettu. Ehdokkaina olivat ehdokasnumeroiden mukaisessa järjestyksessä: 2 Pekka Haavisto (vihr.), 3 Timo Soini (ps.), 4 Paavo Väyrynen (kesk.), 5 Paavo Lipponen (sd.), 6 Sauli Niinistö (kok.), 7 Sari Essayah (kd.), 8 Eva Biaudet (r.) ja 9 Paavo Arhinmäki (vas.). Helsingin vaalipiirilautakunta arpoi ehdokasnumerot oikeuskanslerin läsnä ollessa 12. joulukuuta 2011 ja vahvisti ehdokasasettelun 15. joulukuuta.

Vaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys käytiin 11.–17. tammikuuta, jonka aikana uurnilla kävi 32,7 prosenttia äänioikeutetuista. Tämä oli enemmän kuin edellisessä presidentinvaalissa, mutta myös äänestyspäiviä oli yksi enemmän sillä edellisessä vaalissa loppiainen oli välipäivä. Ulkomailla oleskelevista suomalaisista vajaa 48 000 kävi äänestämässä ennakkoon ensimmäisellä kierroksella, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Toiselle kierrokselle ylsivät Niinistö ja Haavisto.Haavisto kiilasi Väyrysen ohi kakkospaikalle Helsingin Sanomat 22.1.2012 Toisen kierroksen ennakkoäänestys kotimaassa järjestettiin 25.–31. tammikuuta.

Äänioikeutettuja oli 4 402 622, joista ulkomailla asui 230 422. Äänestysaktiivisuus oli kotimaassa 72,8 ja ulkosuomalaiset mukaan lukien 69,7 prosenttia. Ennakkoon äänesti 1 415 004 ja vaalipäivänä 1 655 425 äänioikeutettua. Näistä hylättyjä ääniä oli 9 658 eli 0,31 prosenttia annetuista äänistä.

Toisella kierroksella äänestysaktiivisuus oli kotimaassa 68,9 prosenttia, mikä oli presidentinvaalien alhaisin tulos sitten vuoden 1950 vaalien.Matalin äänestysprosentti sitten vuoden 1950 Yle 5.2.2012. Viitattu 9.2.2012. Myös äänestysaktiivisuuden lasku toisella kierroksella ensimmäiseen nähden oli tavatonta suoran kansanvaalin aikana. Lisäksi ensimmäistä kertaa koskaan ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin vaalipäivän äänestys.

Hylättyjä ääniä oli 25 133 eli 0,87 prosenttia annetuista äänistä, mikä oli sekin ennätys.Presidentinvaaleissa hylättyjen äänien ennätys HS 6.2.2012. Viitattu 9.2.2012.

Ensimmäinen kierros Vaalipiireittäin Vaalipiiri SauliNiinistö PekkaHaavisto PaavoVäyrynen TimoSoini PaavoLipponen PaavoArhinmäki EvaBiaudet SariEssayah Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % 01 Helsinki 37,2 34,5 6,2 5,9 5,8 5,8 2,9 1,7 02 Uusimaa 43,2 21,9 9,5 8,2 6,4 4,6 4,3 2,0 03 Varsinais-Suomi 42,0 18,6 12,6 8,9 6,5 6,2 3,0 2,2 04 Satakunta 38,6 11,7 17,7 12,3 7,9 7,9 0,8 3,0 05 Ahvenanmaa 21,7 7,8 4,8 0,8 24,7 1,5 37,9 0,7 06 Häme 41,8 16,8 14,5 10,7 7,2 5,4 1,0 2,6 07 Pirkanmaa 39,8 19,9 12,8 10,4 6,8 6,4 1,0 2,8 08 Kymi 41,1 16,0 15,9 12,0 7,6 3,9 1,0 2,6 09 Etelä-Savo 38,9 13,2 23,2 9,6 7,8 3,3 0,7 3,2 10 Pohjois-Savo 34,0 15,2 23,4 11,4 6,1 5,7 0,8 3,3 11 Pohjois-Karjala 31,6 15,4 23,8 12,4 8,2 4,7 0,8 3,2 12 Vaasa 29,9 8,3 26,5 9,3 10,0 3,5 9,1 3,3 13 Keski-Suomi 30,4 20,2 22,1 10,4 6,2 6,3 0,8 3,6 14 Oulu 27,5 14,3 35,2 9,7 3,9 6,7 0,8 1,9 15 Lappi 23,3 11,2 43,0 8,7 4,3 7,3 0,7 1,5 Lähde: Yle

Toinen kierros Vaalipiireittäin Vaalipiiri SauliNiinistö PekkaHaavisto Ääniä % Ääniä % 01 Helsinki 50,1 49,9 02 Uusimaa 62,2 37,8 03 Varsinais-Suomi 62,7 37,3 04 Satakunta 67,8 32,2 05 Ahvenanmaa 40,0 60,0 06 Häme 65,5 34,5 07 Pirkanmaa 62,6 37,4 08 Kymi 66,9 33,1 09 Etelä-Savo 69,1 30,9 10 Pohjois-Savo 63,7 36,3 11 Pohjois-Karjala 63,5 36,5 12 Vaasa 72,3 27,7 13 Keski-Suomi 57,8 42,2 14 Oulu 64,9 35,1 15 Lappi 62,5 37,5 Lähde: Yle

Vaalikampanjat 2 Pekka Haavisto Kampanjan tunnus: Kokoaan suurempi Suomi

Haavisto ilmoitti uudenvuodenpuheessaan olevansa huolestunut tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvamisesta 1970-luvun tasolle. Hän piti vakavana asiana myös epätasa-arvoisuutta terveydenhuollossa. Hän kannattaa hyvinvointivaltiota, mutta näkee kauhukuvana luisumisen kohti lasten luokkayhteiskuntaa.

3 Timo Soini Kampanjan tunnus: Suomen Soini presidentiksi

Hän sanoi tavoitteekseen olla ensimmäisellä kierroksella toinen ja toisella kierroksella ensimmäinen. Soinin mukaan puolustusvoimien määrärahojen vähentäminen ja maamiinat kieltävä sopimus ovat vakava asia, joihin ylipäällikön tulisi ottaa kantaa.

Soinin mukaan ei ole oikein, että säännöt eivät ole kaikille samat, ja hän näki sen uhkana yhteiskunnan sisäiselle rauhalle. Soinin mukaan suomalainen työ, yrittäminen Suomessa ja itsenäinen päätösvalta ratkaisee Suomen tulevaisuuden mm. koulutuksen, terveyden sekä eläkkeiden osalta.

4 Paavo Väyrynen Kampanjan tunnus: Koko kansan Paavo

Väyrynen ilmaisi vastustavansa keskittämispolitiikkaa ja sanoi Suomen tarvitsevan elävän maaseudun ja elinvoimaiset maakunnat. Hän näki kuntahallinnon keskittämisessä vaarana muun muassa lähidemokratian häviämisen.

Väyrynen rahoitti kampanjaansa myymällä omalla ja vaimonsa kuvalla varustettuja mukeja. Niiden myyntimäärä kohosi yli 8 000:een. Väyrysen televisiomainonta alkoi vuodenvaihteessa, ja niissä asetelmana oli presidentin uudenvuoden puhetta mukaileva Väyrysen pitämä kuudenvuodenpuhe.

5 Paavo Lipponen Kampanjan tunnus: Pehmeiden arvojen luja johtaja

Lipposen kampanjateesejä olivat kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus. Hän painotti etteivät yhteiskunnalliset erot saa kasvaa liian suuriksi ja, että aidossa hyvinvointivaltiossa eri kansanryhmät, sukupolvet ja alueet ovat samanarvoisia. Lipposen mielestä Euroopan unioni on lisännyt turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa.

6 Sauli Niinistö Kampanjan tunnus: Suomella töissä

Niinistö vetosi kokemukseensa hovioikeudessa ja suomalaiseen sisuun mennä yhdessä eteenpäin. Toiselle kierrokselle lähdettäessä Niinistö lupasi presidentiksi päästessään perustaa korkean tason työryhmän selvittämään keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.

7 Sari Essayah Kampanjan tunnus: Askeleen edellä

Essayah'n vaalikampanjan kulut olivat vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen mukaan yhteensä 70 000 euroa. Siitä 26 000 euroa oli Suomen Kristillisdemokraatit r.p.:ltä, 25 000 euroa ehdokkaan omia varoja, 15 000 euroa yksityisiltä saatuja lahjoituksia ja 4 000 euroa puolueyhdistyksiltä.

8 Eva Biaudet Kampanjan tunnus: Suomi uskaltaa olla avoin, rohkea & tasa-arvoinen

Biaudet otti kampanjansa aikana kantaa erityisesti tasa-arvoon ja kansainvälisyyteen. Hän sanoi olevansa huolestuneempi Suomessa vallitsevasta vihamielisestä ilmapiiristä kuin taloudesta, ja kertoi tämän syyksi presidenttikisaan lähtemiselle. Alustavan vaalirahailmoituksen mukaan Biaudet pyrki presidentiksi 440 000 euron vaalibudjetilla.

9 Paavo Arhinmäki Kampanjan tunnus: Vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys

Arhinmäki näki presidentinvaalit tärkeänä arvokeskustelun paikkana ja painotti kampanjassaan vapauteen, tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen. Ulkopolitiikan saralla Arhinmäki otti useaan otteeseen kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja syytti muita ehdokkaita Naton "salarakkaiksi". Maailmanlaajuisen rauhanaatteen lisäksi Arhinmäki näki tärkeänä panostamisen lähisuhteisiin.

Mielipidetiedustelut

Niinistön kannatus oli mielipidemittauksissa selvästi voimakkainta: kannatus oli loppuvuodesta 2011 noin 55 prosenttia ja alkuvuodesta 2012 noin 50 prosenttia kantansa ilmaisseista. Vuoden 2012 alussa Haavisto, Soini ja Väyrynen saivat noin kymmenen prosentin kannatuksen. Tammikuun 2012 puolessa välissä Haaviston ja Väyrysen kannatus nousi noin 15 prosenttiin ja Niinistön laski noin 40 prosenttiin. Kampanjoinnin kuluessa Haavisto ohitti Väyrysen ja pääsi toiselle kierrokselle.

Eduskuntavaaleissa ja aiemmissa presidentinvaaleissa kannatusprosentit laskettiin aikaisemmin vain kyselyssä kantansa ilmaisseiden perusteella. Näiden vaalien yhteydessä alettiin käyttää uutta tapaa, jossa "ei osaa sanoa" ja "ei ilmoittanut kantaansa" ryhmät lasketaan omaksi luokakseen, jolloin ehdokkaiden yhteen laskettu kannatus on alle sata prosenttia.

Toinen kierros

TutkimusaikaTekijä / TeettäjäOtosVirhemarginaali(α = 0,05) Pekka Haavisto Sauli Niinistö Ei kerro / ei osaa sanoa / ei aio äänestää 2012-01-31 25.1–1.2.2012 Taloustutkimus / YLE 1492 1 492 ± 2,5 %-yks. 38 % 62 % —1 (23 %) 2012-01-31 25.–31.1.2012 Research Insight Finland / MTV3 1109 1 014 ± 3,0 %-yks. 37 % 63 % —1 (24 %) 2012-01-31 26.–29.1.2012 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 1109 1 109 ± 3,0 %-yks. 36 % 64 % —1 (26 %) 2012-01-26 23.–26.1.2012 Research Insight Finland / Iltalehti 1019 1 019 ± 3,1 %-yks. 36 % 64 % —1 (23 %) 2012-01-24 23.–24.1.2012 MC-Info / Ilta-Sanomat 1342 1 342 ± 3,1 %-yks. 35 % 65 % —1 (25 %) 1 Kannatus on laskettu kantansa ilmaisseista.

Ensimmäinen kierros

Suomen presidentinvaali 2012

Źródło i licencja