Korean niemimaalla asuu nykyisin yksi kansa, mutta siellä on kaksi valtiota. Historiansa aikana Korea on ollut muusta maailmasta pitkään eristynyt, minkä johdosta alue on väestörakenteeltaan ja kieleltään hyvin yhtenäinen. Ulkovalloista voimakkaimmin Koreassa on sen historian alkuajoista lähtien tuntunut Kiinan vaikutus. Ensimmäinen tunnettu korealainen valtio Gojoseon joutui kiinalaisten valtaan noin 100 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kiinalaisvaikutuksen heikennyttyä Koreaan syntyi ajanlaskun alun ensimmäisinä vuosisatoina kolme kuningaskuntaa. Seuraavat ulkoiset valloittajat Koreassa olivat 1200-luvulla hyökänneet mongolit.
Mongolit karkotettiin Koreasta vuonna 1392, sotapäällikkö Yi Seong-gyen johdolla, minkä jälkeen tämän perustama Joseon-dynastia pysyi vallassa 1900-luvulle asti. Tänä aikana Koreaan juurtui konfutselainen ideologia. Joseon-dynastia torjui 1500-luvulla kiinalaisten avulla japanilaisten valloitusyrityksen, mutta se voimisti Kiinaa hallinneiden mantšujen valtaa Koreassa. 1800-luvulla Korea joutui jälleen Kiinan ja Japanin kiistojen aiheeksi ja vuonna 1910 Japani valloitti Korean.
Japanin kovaotteinen siirtomaapolitiikka synnytti Koreaan suuren japanilaisvihan, joka on jatkunut tähän päivään asti. Japanin valta Koreassa päättyi Japanin kukistumiseen toisessa maailmansodassa, minkä jälkeen Neuvostoliitto miehitti Korean pohjoisosan ja Yhdysvallat eteläosan. Maa oli tarkoitus yhdistää jälleen yhdeksi Koreaksi, mutta suurvaltojen miehitysaikana etelään syntyi Yhdysvaltoihin nojautuva hallinto, ja pohjoiseen kommunistihallinto. Jännitteet Koreoiden toisilleen vihamielisten hallintojen välillä johtivat Korean sodan syttymiseen ja raja maiden välillä jäi pysyväksi. Virallisesti sota on käynnissä tähän päivään asti mutta aselepo on ollut voimassa vuodesta 1953 lähtien.
Varhaishistoria pienoiskuva|left|Pronssikautinen paasihauta Ganghwassa Etelä-Koreassa. Koch’angin, Hwasunin ja Kanghwan dolmeenit on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon. Esihistoria Arkeologisten perusteella on päätelty, että ihmisensukuista asutusta Korean niemimaalla on ollut jo yli puoli miljoonaa vuotta sitten. Alueella on elänyt homo erectus -lajin edustajia jo ennen kuin nykyihmisen elinalue levisi Aasiaan. Ei ole varmuutta, koska siirtymä nykyihmisen valtakauteen tapahtui. Nykyihmiset ovat kuitenkin levittäytyneet Korean niemimaalle pleistoseenikaudella noin 30 000 vuotta sitten. Varhaiset asukkaat olivat metsästäjä-keräilijöitä ja he saivat elantonsa hyödyntämistään metsän antimista ja vuorovesirannoilla elävistä nilviäisistä ja merilevästä. Neoliittinen kausi alkoi Korean niemimaalla noin 10 000 vuotta sitten. Tuolloin ihmiset alkoivat viljellä viljaa ja hirssiä ja he muodostivat heimoyhteiskuntia. Kivityökalut olivat jo yleisessä käytössä ja neoliittiselta kaudelta peräisin olevaa koristeltua keramiikkaa on löydetty ympäri Korean niemimaata. Korean neoliittista aikakautta kutsutaan Jeulmun kulttuurin ajaksi. Nykyisten korealaisten ei kuitenkaan oleteta polveutuvan näistä ihmisistä. Jalu- ja Tumenjoki ovat muodostaneet Korean ja Kiinan rajan jo vuosisatojen ajan, mutta korealaisten muinaisten esi-isien arvellaan eläneen tällä ajanjaksolla nykyisen Koillis-Kiinan ja Siperian alueella.
Riisinviljelytaidon arvellaan saapuneen Koreaan noin vuoden 1200 eaa. tienoilla. Samalla ajanjaksolla alueelle levisi pronssinkäsittelytaito ja pronssikauden katsotaan alkaneen. Pronssikaudella Koreaan syntyi uusi keraaminen kulttuuri, Mumun-kulttuuri, jonka näkyvintä perintoä ovat Korean tuhannet suuret dolmenit eli paasihaudat. Pronssikautisen kulttuurin kehittyessä alkoi muodostua klaaniyhteiskuntia, joissa klaanin päällikkö käytti suurta valtaa. Voimakkaimpien klaanien johtajat alkoivat yhdistää klaaneja ja nämä ryhmät kehittyivät vähitellen varhaisiksi valtiomuotoisiksi yhteiskunniksi. Korealaisissa legendoissa tämän kehityksen tuloksena syntyi alkuperäinen ensimmäinen korealainen lapsi, mutta ei ole olemassa mitään todisteita, joiden myötä tämä voitaisiin tulkita korealaisen kansakunnan aluksi.
Varhaiset valtiot Viimeistään rautakaudella, joka Koreassa oli noin vuosina 400 eaa.–300 jaa., alueella asui jo nykyisten korealaisten esi-isiä, mutta he eivät olleet niemimaan ainoita asukkaita. Tällöin Korean yhteydet Japaniin ja Kiinaan vilkastuivat ja Koreasta on mainintoja kiinalaisissa kirjoituksissa. Merkittävä tekijä joka mahdollisti nopeamman liikkuvuuden oli hevosten käyttö. Hevoset mahdollistivat myös liikkuvamman sodankäynnin, mikä johti keskitetyn hallintojärjestemän ja valtiomuotoisten rakenteiden syntymiseen. Ensimmäinen merkittävä Korean alueelle syntynyt valtio oli Gojoseon, jonka vaikutusvaltaan kuului eteläinen Mantšuria ja Luoteis-Korea. Gojoseonin vaikutusvallan kasvun pysäytti Kiinan Zhou-kaudella muodostunut Yan-valtio Korean koillispuolella.
Kun Qin-dynastia yhdisti Kiinan yhden keisarin alaisuuteen 221 eaa., Yan-valtio kukistui ja sen entisiltä alueilta kohdistui muuttoaalto itään. Tästä joukosta nousi entisen Yan-ruhtinaan sotapäällikkö Wiman, joka joukkioineen hyökkäsi Koreaan vuonna 195 eaa. ja otti Gojoseonin hallintaansa ja Korea joutui kiinalaisten vaikutusvallan alaisuuteen. Wimanin jälkeen maata hallitsivat hänen jälkeläisensä vuoteen 108 eaa. asti, kunnes Kiinan Han-dynastia hyökkäsi maahan ja tuhosi sen poliittisena kokonaisuutena. Han-dynastian vaikutusvalta kattoi Korean niemimaan pohjoisosan etelän Han-joelle asti. Se perusti Koreaan neljä sotilasläänitystä, joista merkittävimmäksi nousi Lelang. Lelang sijaitsi lähellä nykyistä Pjongjangia ja se oli selvästi kiinalainen kaupunki. Lelangista muodostui merkittävä kaupan ja kulttuurin keskus, joka houkutteli runsaasti kiinalaisia asukkaita. Kuitenkin Korean väestö pysyi selkeästi ei-kiinalaisena, mutta maassa asunut kiinalaisväestö hoiti alueen hallintoa ja piti yllä järjestystä. Korea oli siis Lelangin aikaan ikään kuin Kiinan siirtomaa.
Han-dynastian sisäisten kiistojen vuoksi keisarivallan ote Koreasta heikkeni ajanlaskun alun vuosina. Kiinalaisvalta Lelangin läänitysalueella kuitenkin säilyi vielä Han-dynastian lopullisen kukistumisen jälkeenkin ja valtaa pitivät vuosina 215–265 Wei ja 265–316 Jin-dynastioiden lähettiläät. Lelangin asema Korean kiinalaisena keskuspaikkana tuli kuitenkin vähitellen uhatuksi, kun maassa alkoi muodostua uusia ei-kiinalaisia valtakeskuksia. Noin vuonna 300 kiinalainen vaikutusvalta oli jo merkittävästi heikentynyt ja kiinalaisväestö alkoi palata takaisin Kiinaan tai sulautua paikallisväestöön.
Protohistorialliset valtiot Kolmen kuningaskunnan aika
Korean ensimmäinen valtiomuotoinen hallinto Goguryeo, syntyi Lelangin lähistöllä. Sen varhaisista vaiheista on vain hyvin vähän tietoa, mutta yleinen käsitys on että sen muodostivat Mantšurian suunnalta tulleet heimot ja Korean koillisosan heimot, joiden välille muodostui heimoliitto, joka sai myöhemmin nimekseen Goguryeo. Se oli ensimmäinen korealaisten poliittinen valtio ja sen nimestä juontuu myös Korean nimi. Goguryeon hallitsema alue kattoi Korean niemimaan pohjoisosan, mistä käsin se kamppaili Lelangin kiinalaisia vastaan. Poliittiselta asemaltaan Goguryeo ruhtinaskunta ja Kiinan vasallivaltio, mutta sen vahvistuessa Goguryeon hallitsija julistautui kuninkaaksi ja alkoi uhmata kiinalaisvaltaa. Korealainen valtakunta kykeni laajentamaan alueitaan niemimaan pohjoisosiin, mutta kiinalaisten hallitsemaa Lelangin läänitystä se ei kyennyt kukistamaan. Goguryeon riippumattomuus kiinalaisista päättyi väliaikaisesti vuonna 244, kun Kiinan Wei-dynastia lähetti sotilasretkikunnan rankaisemaan Goguryeota hyökkäyksistä kiinalaisten läänitysten kimppuun. Goguryeo ei tuhoutunut täysin, mutta se joutui alistumaan kiinalaisvaltaan vielä vuosikymmeniksi. Se kykeni irtautumaan kiinalaisten yliotteesta 300-luvulla, jolloin olennaisen muutoksen valtasuhteissa aiheutti mantšurialainen murong-heimo, joka vahvisti valtaansa pohjoisen Kiinan alueella, katkaisten samalla Kiinan ja Korean välisen maayhteyden. Muuttuneet olosuhteet mahdollistivat Goguryeon uuden elpymisen.
thumb|right|200px|Korean kolme kuningaskuntaa 400-luvulla. Samanaikaisesti Goguryeon voimistumisen kanssa Korean niemimaan eteläosiin syntyi kaksi pienempää kuningaskuntaa, Baekje ja Silla. Näiden valtioiden syntytarinaan on sekoittunut korealaisen mytologian hämärään, eikä tarkkaa tietoa niiden muodostumisesta ole. Korealaisen tradition mukaan ne ovat syntyneet ensimmäisellä vuosisadalla eaa., mutta laajempi tutkimus on osoittanut että ne syntyivät vasta 300-luvulla, jolloin ne ovat huomattavasti Goguryeota nuorempia valtioita. Baekje sijaitsi Korean niemimaan lounaisosassa ja Silla kaakkoisosassa. Molempien valtioiden oletetaan syntyneen heimoliittojen seurauksina. Baekjen ja Sillan välissä niemimaan eteläosassa sijaitsi Gaya, joka oli myös heimojen muodostama liittouma, joka pysyi löyhänä liittoumana eikä se koskaan muodostanut valtiomuotoista hallintoa.
Goguryeo, Baekje ja Silla muodostivat Korean kolme varhaista kuningaskuntaa ja ne muodostivat toisilleen sotilaallisen uhan, mutta tästä huolimatta niemimaan poliittinen tasapaino säilyi useiden vuosisatojen ajan. Aikakauden merkittävin kulttuuriin vaikuttanut asia oli buddhalaisuuden saapuminen Korean niemimaalle. Kun Kiinan hajaannuksen aika päättyi Sui-dynastian yhdistettyä maan taas saman hallinnon alle, oli tällä dramaattiset seuraukset myös Korean poliittiseen tilanteeseen. Lyhytaikaiseksi jäänyt Sui-dynastia yritti kukistaa Goguryeon valtansa alle tässä kuitenkaan onnistumatta. Rasittavat Korean sotaretket tulivat Sui-dynastialle hyvin kalliiksi ja ne jouduttivat Sui-dynastian kukistumista. Lyhytaikaista Sui-dynastiaa seurannut Tang-dynastia muodosti Korean niemimaan valtioille vakavan uhan, etenkin pohjoisimmalle Goguryeolle, mutta myös niemimaan länsirannikon Baekjelle. Syrjäinen Silla taas oli sijaintinsa vuoksi edullisemmassa asemassa Kiinan uhkaan nähden. Goguryeon ja kiinalaisten välille puhkesi vihamielisyyksiä vuonna 598, mutta Goguryeo pystyi kuitenkin useiden vuosikymmenien ajan säilyttämään asemansa. Oli kuitenkin väistämätöntä että Goguryeon sotilaalliset resurssit hupenivat kiinalaisia nopeammin, mitä ei auttanut edes Goguryeon liittoutuminen Baekjen kanssa. Vastapainoksi Silla taas liittoutui kiinalaisten kanssa. Sillan ja Tang-dynastian liittoutuneet joukot hyökkäsivät Baekjeen vuonna 660 tuhoten valtion ja sen alueet liitettiin Sillaan. Seuraavana vuonna liittouma hyökkäsi Goguryeoon, joka kukistui kuitenkin vasta vuonna 668. Goguryeon alue jaettiin Kiinan ja Yhdistyneen Sillan kesken. Korea oli näin ensimmäistä kertaa yhdistynyt, vaikka osa entisesta Goguryeosta jäi Yhdistyneen Sillan alueiden ulkopuolelle. Kolmen valtakunnan ajan katsotaan korealaisessa historiankirjoituksessa päättyvän vuoteen 668 ja Sillan yhdistymiseen. Aikakausi on vaikuttanut vahvasti Korean historiaan ja poliittiseen kulttuuriin.
Kahden kuningaskunnan aika