Aminatou Haidar (; s. 24. heinäkuuta 1966 tai 1967 El Aaiún, Espanjan Sahara) on sahrawikansaan kuuluva ihmisoikeusaktivisti ja Länsi-Saharan itsenäisyyden puolestapuhuja.

Nuoruus Aminatou Haidar syntyi Länsi-Saharassa joko vuonna 1966 tai 1967. Haidar kasvoi rauhattomalla alueella. Hänen syntyessään Länsi-Sahara oli vielä Espanjan siirtomaa. Espanja veti joukkonsa pois vuonna 1976, jolloin Polisario julisti Saharan demokraattisen arabitasavallan syntyneeksi. Marokko ja Mauritania valtasivat alueen, mutta Mauritania teki vuonna 1979 Polisarion kanssa rauhan. Marokko puolestaan varmisti tärkeimpien kaupunkien ja luonnonvarojen hallinnan.

Aktivistina Rauhanomaisista protesteista salaiseen vankilaan Haidar oli 17-vuotias, kun hän alkoi osallistua rauhanomaisiin mielenosoituksiin miehitystä vastaan. Marraskuussa 1987 hänet vangittiin 400 muun mielenosoittajan kanssa. Hän ja noin 70 muuta henkilöä joutui salaiseen vankilaan neljäksi vuodeksi, eikä kukaan ulkopuolinen tiennyt hänen olinpaikkaansa. Haidariin kohdistettu tahdonvastainen katoaminen on kansainvälisten lakien mukaan rikos ihmisyyttä vastaan. Haidar on kertonut, että vankila-aika avasi hänen silmänsä marokkolaishallinnon toimista. Häntä kidutettiin ja pahoinpideltiin. Vankilassa hän aloitti muiden aktivistien kanssa ensimmäisen nälkälakkonsa.

Haidar vapautettiin vuonna 1991, ja hän alkoi kampanjoida muidenkin poliittisten vankien vapauttamisen puolesta. Hän dokumentoi ihmisoikeusrikoksia lisätäkseen tietoisuutta valloittajien tekemistä rikoksista. Haidarin ja muiden ihmisoikeusaktivistien ansiosta kansainvälinen yhteisö alkoi kiinnittää huomiota Länsi-Saharan tilanteeseen.

Kansainvälinen Länsi-Saharan-asioiden puolestapuhuja thumb|Haidar tapaamassa vanhaa ystäväänsä vapauduttuaan vankilasta vuonna 2006. Haidar pidätettiin uudelleen kesäkuussa 2005, jolloin hän oli osallistunut rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Hän sai seitsemän kuukautta vankeutta. Haidar aloitti vankilassa kahdesti nälkälakon vastustaakseen pahoinpitelyä ja mielivaltaista vankeutta. Yhdysvaltojen painostuksen ansiosta Haidar pystyi vapautumisensa jälkeen vuonna 2006 matkustamaan Espanjaan vastaanottamaan Juan María Bandrés -palkinnon. Haidar ei palannut heti Länsi-Saharaan vaan päätti tehdä asiansa puolesta kiertueen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa. Yhdysvalloissa hänet palkittiin vuonna 2008 Robert F. Kennedyn ihmisoikeuspalkinnolla.

Marokko ei päästänyt marraskuussa 2009 Haidaria takaisin maahan, kun hän oli palaamassa Yhdysvalloista, missä hän oli saanut Civil Courage Prize -palkinnon. Haidarin passi takavarikoitiin, ja hänet karkotettiin Kanariansaarille. Espanja kieltäytyi palauttamasta passitonta Haidaria takaisin Länsi-Saharaan. Haidar meni nälkälakkoon, mikä herätti kansainvälisen median huomion. Hän oli 32 päivän nälkälakon jälkeen jo varsin huonossa kunnossa, kun Marokko antoi hänelle luvan palata Länsi-Saharaan.

Haidar oli marraskuussa 2012 palaamassa tapaamisesta YK:n pääsihteerin Länsi-Saharan henkilökohtaisen edustajan Christopher Rossin kanssa, kun poliisi pahoinpiteli hänet ja uhkasi hänen henkeään. Poliisi kävi Haidarin kimppuun uudestaan huhtikuussa 2015, jolloin hänen kotiansa kivitettiin.

Haidar sai vuonna 2019 Right Livelihood -palkinnon ihmisoikeuksien rauhanomaisesta puolustamisesta.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Länsisaharalaiset henkilöt Luokka:Ihmisoikeusaktivistit Luokka:Right Livelihood -palkinnon saajat Luokka:Elävät henkilöt Luokka:1960-luvulla syntyneet