Gerontikon () eli Pyhien vanhusten sanomaa ( tai ; tai Vitae patrum) on noin 400-luvulta peräisin oleva teos, joka kokoaa yhteen varhaisten egyptiläisten kristittyjen erämaaisien ja -äitien opetuksia ja näitä koskevia kertomuksia.

Historia

Egyptin erämaassa eläneet erämaaisät ja -äidit edustivat varhaisinta kristillistä erakkoperinnettä. Monet heistä elivät Niilin länsipuolella Skiitan eli Sketiksen erämaassa tai Nitrian ja Kellian munkkiyhdyskunnissa, jotka houkuttivat paljon pyhiinvaeltajia jo varhain. Erämaaisät puhuivat pääasiassa koptin kieltä, joskin joukossa oli myös kreikankielisiä muualta tulleita vierailevia kirkonmiehiä.

Isien opetukset kulkivat aluksi suullisesti. Opetuksia alettiin kirjoittaa ylös kreikaksi 300-luvun lopulla, ja niin suullinen perinne muuttui vähitellen kirjalliseksi. Ainakin nykyisin tunnetut kirjalliset kokoelmat saivat alkunsa Palestiinassa. Niiden sisältö liittyy kuitenkin lähes kokonaan Egyptin munkkiyhdyskuntien elämään 300-luvun alkupuolelta 400-luvun puoleenväliin.

Kertomukset olivat hyvin suosittuja varhaisten munkkien parissa, ja esiintyvät kirjallisessa muodossa monenlaisina kokoelmina. Kaksi päämuotoa ovat aakkosjärjestetty kokoelma (Alfabētikon), jossa kunkin isän opetukset ovat tämän nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, sekä systemaattinen eli aiheenmukainen kokoelma, jossa lausumat on järjestetty niiden aiheen mukaan.

Parhaiten tunnettu kreikankielinen versio on aakkosjärjestetty. Pelagius Diakoni ja Johannes Alidiakoni kokosivat 500-luvulla erään merkittäväksi nousseen kreikankielisen systemaattisen kokoelman, sekä käänsivät sen latinaksi nimellä Verba seniorum. Myös Martin Bragalainen käänsi osia kokoelmasta latinaksi. Paschasius Dumiumlainen teki kokoelmasta latinankielisen käännöksen noin vuonna 555. Kokoelmasta on olemassa versiot myös syyrian, koptin, armenian ja etiopian kielillä.

Teksteissä on niiden historiasta johtuen useita kerrostumia, jotka ovat seurausta sanallisten opetusten muuttamisesta kirjalliseen muotoon, useista ei kokoelmista mahdollisesti paikallisina ja eri luostariyhteisöissä, sekä niiden kääntämisestä kieleltä toiselle. Tämän vuoksi tekstien tutkimus on ollut ongelmallista, ja myöskin opetusten alkuperää ja aitoutta on hankala arvioida. Ne antavat kuitenkin hyvän kuvan aikansa egyptiläisestä ja palestiinalaisesta luostarihengellisyydestä ja yksinkertaista elämää viettäneiden koptierakkojen elämästä oppineiden kreikkalaisten kirkonmiesten näkökulmasta. Kokoelmalla ja sen käännöksillä oli suuri vaikutus keskiaikaiseen luostarielämään.

Sisältö

Kokoelma koostuu viisauskertomuksista, jotka kuvaavat varhaisten erakkojen hengellisiä kokemuksia, käytänteitä ja opetuksia. Suomennoksessa on opetuksia yhteensä 130 erämaakilvoittelijalta, joista suurin osa, 127, on munkkeja eli isiä (abba). Näihin lukeutuu myös joitakin kirkollisia merkkihenkilöitä, kuten Antonios Suuri, Basileios Suuri, Euagrios Pontoslainen ja Gregorios Teologi. Opettajien joukossa on myös kolme nunnaa eli äitiä (amma), merkittävimpänä Synkletike Aleksandrialainen.Gerontikon, suomennos, s. 232–235. Noin seitsemäsosa opetuksista on peräisin abba Poimenilta. On mahdollista, että hänen nimiinsä on laitettu myös hänen seuraajiensa opetuksia.

Opetukset on yleensä esitetty keskustelumuodossa, jossa osapuolina ovat nuorempi munkki ja hänen hengellinen isänsä. Joissakin tapauksissa keskustelussa on kyse neuvoa kysymään tulleille vierailijoille annetuista vastauksista. Monet kertomukset alkavat sanoilla ”Abba X sanoi...”. Osa kertomuksista on puolestaan anekdootteja pyhien elämästä ja niihin liittyneitä lausumia. Suomennos perustuu aakkosjärjestettyyn versioon."Esipuhe”. Suomennoksen sivut 5–6.

Opettajat

Suomennoksessa esiintyvät opettajat ovat (nimistö on translitteroitu Wikipediassa käytettyjen periaatteiden mukaisesti, ja eroaa jonkin verran suomennoksessa käytetyistä muodoista.):

Abba Abraham Abba Agathon Abba Aio Abba Akhillas Abba Alonios Abba Ammoes Abba Ammonas Abba Ammonatas Abba Ammun Nitrialainen Abba Andreas Pyhä Antonios Suuri Abba Anub Abba Apfy Abba Apollos Abba Ares Abba Arsenios Basileios Suuri Abba Benjamin Abba Bessarion Abba Biare Abba Daniel Abba Dioskoros Abba Dulas Pyhä Efraim Abba Elia (Elias) Pyhä Epifanios, Kyproksen piispa Abba Eudemon Eukharistos Maailmassaeläjä Eulogios Pappi Abba Euprepios Abba Euagrios Abba Filagrios Abba Fokas Abba Fortas Abba Fyleks Abba Gelasios Abba Gerontios Abba Gregorios Teologi Abba Khairemon Abba Helladios Abba Herakleios Abba Hieraks Abba Hilarion Abba Homai Abba Isaak, keljojen pappi Abba Isaak Thebalainen Abba Isidoros Pappi Abba Isidoros Pelusionlainen Skiitan abba Isidoros Abba Iskhyrion (Iskyrion) Abba Jaakob Abba Jesaja Abba Johannes Eunukki Keljojen abba Johannes Koinobion abba Johannes Abba Johannes Lyhyt Abba Johannes, abba Paavalin oppilas Abba Johannes Persialainen Abba Johannes Thebalainen Panefysiksen (Panefon) abba Joosef Abba Joosef Thebalainen Abba Kassianos Abba Karion Abba Kopris Abba Kronios Abba Ksanthias Abba Ksoios Abba Kyyros Abba Longinos Abba Loot Abba Lukios Abba Makarios Egyptiläinen Abba Makarios Kaupunkilainen Abba Markus Egyptiläinen Abba Markus, abba Siluanoksen oppilas Abba Matoes Abba Megethios Abba Milesios Abba Mios Abba Mooses Abba Motios Abba Netras Abba Niilos Abba Niketas Abba Nikon Abba Nisteros Koinobion abba Nisteros Abba Olympios Abba Or Abba Orsisios Abba Paavali Abba Paavali Siivooja Abba Paavali Suuri Abba Paavali Yksinkertainen Abba Pafnutios Abba Pambo Abba Pietari, Dioksen (Dionin) pappi Abba Pietari Pionilainen Abba Pior Abba Pistamon Abba Pistos Abba Pithyrion Abba Poimen Abba Psentaisios Abba Romanos Abba Roomalainen Abba Rufos Abba Saio Abba Sakarias Abba Sarmatas Amma Saara (Sarra) Abba Serapion Abba Serinos Abba Siluanos Abba Simon Abba Sisoes Suuri Abba Sopatros Abba Spyridon Amma Synkletike Amma Theodora Elefheropoliin abba Theodoros Ennatonin abba Theodoros Fermen abba Theodoros Skiitan abba Theodoros Arkkipiispa Theofilos Abba Theonas Abba Timotheos Abba Tithoes Abba Hyperekhios Abba Zenon

Esimerkkejä

Eräitä pyhien vanhusten opetuksia ja muita anekdootteja kokoelmassa ovat:

”Abba Agathonista sanottiin, että hän piti kolme vuotta kiviä suussaan, kunnes pystyi olemaan hiljaa.”Abba Agathon, 15 (s. 11). ”Keljoissa oli eräs vanhus nimeltään Apollos. Jos joku tuli pyytämään häntä mihin tahansa työhön, hän meni iloisena sanoen: ’Minun on tänään tehtävä työtä Kristuksen kanssa sieluni edestä, sillä Hän on sen palkka.’”Abba Apollos, 1 (s. 31). ”[Pyhä Epifanios, Kyproksen piispa sanoi]: ’Varakkaitten on välttämätöntä hankkia kristillisiä kirjoja, sillä jo kirjojen näkeminen tekee meidät laiskemmiksi syntiin ja innottaa pääsemään pitemmälle vanhurskaudessa.’”Pyhä Epifanios, Kyproksen piispa, 8 (s. 56). ”Abba Johannes Lyhyt sanoi: ’Jos kuningas haluaa vallata vihollisen kaupungin, hän ensiksi pidättää veden ja ruuan saannin, ja niin nälänhädän heikentämät viholliset alistuvat hänelle. Samoin on lihan pyyteittenkin kohdalla: jos ihminen vaeltaa paastoten ja nälkää nähden, heikkenevät viholliset hänen sielussansa.’”Abba Johannes Lyhyt, 3 (s. 83). ”[Abba Poimen sanoi]: ’Näistä kolmesta en pysty luopumaan: syömisestä, vaatetuksesta ja unesta. Mutta osasta voimme näidenkin kohdalla luopua.’”Abba Poimen, 184 (s. 186). ”Abba Theofilos, arkkipiispa, tuli kerran Skiittaan. Niin veljet kokoontuivat ja sanoivat abba Pambolle: ’Sano sana paaville, että hän saisi hyötyä.’ Vanhus sanoi heille: ’Ellei hän hyödy vaikenemisestani, ei hän saa hyötyä puheestanikaan.’”Arkkipiispa Theofilos, 2 (s. 222).

Lähteet

Kirjallisuutta Suomennos

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

CPG 5560–5615. Guy, J.-C.: Les Apophtegmes des Pères. Collection systématique, Chapitres I–IX (= Sources Chrétiennes 387), 1997. Migne, Jacques-Paul: Patrologia Graeca PG 65, 71–440.

Aiheesta muualla

Desert Fathers apothegms examples. Orthodox Wiki. Excerpts from the Apophthegmata Patrum

Luokka:Antiikin kreikankieliset kirjat Luokka:Bysanttilaiset kirjat Luokka:Kirjat kristillisestä teologiasta ja uskonnonfilosofiasta Luokka:Ortodoksisen kirkon usko ja oppi Luokka:400-luvun kirjat