Kenttätykistörykmentti 2 (KTR 2) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Perustaminen Suomen sisällissodan päätyttyä kaikki tykistöjoukot siirrettiin Lappeenrantaan 21. toukokuuta 1918 annetulla Päämajan käskyllä, jonka ulkopuolelle jäi Karjalan kannakselle ryhmitetty jääkäritykistöprikaati, joka hajotettiin armeijakäskyllä numero 20/19.7.1918. Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg ja Saksan Itämeren divisioonan tykistökomentaja majuri Hans Butz järjestivät Suomen tykistökoulussa Lappeenrannassa tykistöjoukot uudelleen.KTR1 s. 8 Tykistökoulun toinen 59 oppilaan kurssi alkoi 35. lokakuuta, mutta oppilaiden siirto perustettavaan kenttätykistörykmentti 2:een alkoi jo 2. marraskuuta. Uuden rykmentin komentajaksi oli määrätty kurssinjohtajana toiminut majuri Gabriel af Forselles.KTR2 s. 11–12

Rykmentin ensimmäinen päiväkäsky annettiin 3. marraskuuta, ja siinä määrättiin I patteriston perustamisesta julkistamispäivänä. Rykmentin henkilövahvuus oli kymmenen upseeria, 37 upseerikokelasta, 33 aliupseeria ja 242 miestä. II patteristo perustettiin 5. maaliskuuta 1919 ja rykmentti siirtyi 21.–23. huhtikuuta Viipuriin, missä perustettiin III patteristo.KTR2 s. 12–17

Historia Kesällä 1919 Suomen itärajan tilanne oli uhanalainen, minkä myötä rykmentti aloitti heinäkuussa tulenjohtopaikkojen ja tuliasemien varustamisen Vammeljoen linjalla Vammeljoen suun ja Raivolan välisellä alueella. Esikunta oli aluksi Mustamäen asemalla ja 18. heinäkuuta alkaen Raivolassa, missä se oli syyskuun alkuun. Rykmentti palasi Viipuriin 6. syyskuuta jättäen ainoastaan 9. patterin Raivolaan.KTR2 s. 18–19

Rykmentin organisaatio muuttui alkuvuodesta 1921 nelipatteristoiseksi, mutta kaksipatteristen patteristojen muodostamisen seurauksena yksi patteri lakkautettiin.KTR2 s. 22

Talvisodan suojajoukkojen perustamisesta annettiin 5.–6. lokakuuta 1939 käskyt, joiden mukaan rykmentin piti perustaa 2. prikaatin patteristo ja siirtyä 8. lokakuuta mennessä suojajoukkokokoonpanossa Kannakselle.Talvisodan historia osa 1 s. 98–99

Komentajat Rykmentin komentajina ovat olleet:Paulaharju 1989 s. 382 majuri Gabriel af Forselle 1918 jääkärimajuri Erik Gunnar Melin 1918 jääkärikapteeni Bjarne A. Wegelius 1919 eversti Väinö Svanström 30. lokakuuta 1919–1933KTR2 s. 20 jääkärieverstiluutnantti Hannu Esa Hannuksela 1933–1934 jääkärieverstiluutnantti William Häkli 1934–1939

I patteriston komentajat: luutnantti Johan Preetzman 1918 jääkärimajuri Erik Gunnar Melin 1918 jääkärikapteeni Bjarne B. Wegelius 1919–1921 luutnantti Toivo I. Laukola 1921–1923 majuri Eino Honko 1930–1934 everstiluutnantti Bror Kraemer 1934–1935 majuri Toivo Haaki 1935–1938 everstiluutnantti Edmund Heimolainen 1939

II patteriston komentajat: luutnantti J. Gäddnäs 1918 luutnantti Johan Preetzman 1919 jääkärikapteeni Karl Yrjö Ilmari Takkula 1920–1923 kapteeni Eino Honko 1924–1927 kapteeni Arthur Hantwargh (myöh. Harvo) 1927–1929 majuri Oskar Valdemar Mandelin 1930–1933

III patteriston komentajat: jääkäriluutnantti Edmund Mauritz Nylund 1919 jääkärikapteeni William Häkli 1920–1924 majuri Karl E. Lundquist 1924–1928

IV patteriston komentajat: kapteeni Karl H. Schreck 1921–1925

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomen puolustusvoimien rykmentit‎ Luokka:Suomen maavoimien historialliset joukko-osastot ja yksiköt