thumb|right|300px|Koronaviruspandemian eteneminen Suomessa ja sen rajoittamiseen kuuluvia toimia ja näiden purkamisia. Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan olivat Suomen valitsemia toimintatapoja koronaviruspandemian hoitamisessa. Toimenpiteet ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologiset toimenpiteet olivat olleet erilaisia rajoituksia. Niiden tarkoitus oli hillitä koronaviruksen leviämistä, jotta tehohoitopaikat ja varusteet eivät loppuisi. Rajoitusten taloudelle aiheuttamien haittojen vuoksi Marinin hallitus ryhtyi erilaisiin tukitoimiin ja otti lisää velkaa. Rajoituksia lievennettiin touko–kesäkuussa 2020 epidemian ensimmäisen aallon vaimennuttua huomattavasti.
Vastaisen varalle hallitus muutti tartuntatautilakia niin, että monia, joskaan ei kaikkia rajoituksia voi asettaa alueittain ilman valmiuslakia. Syksyllä määrättiin alueellisia rajoituksia tautitilanteiden mukaan niille alueille, joissa epidemia oli kiihtymässä tai tauti leviämässä.Tilanne 15.10.2020 Syksyllä ja talvella 2020–2021 lisättiin taas rajoituksia. Suurin osa suomalaisista oli tarkoitus rokottaa koronavirusta vastaan vuonna 2021.
Britanniassa kehittyneen virusmuunnoksen leviämisvaaran takia rajoituksia kiristettiin tammi–helmikuussa 2021. Hallitus määräsi maaliskuulle kolmen viikon sulkutilan.
Koronarajoituksista luovuttiin kokonaan 1. maaliskuuta 2022. Tartuntatautilain mukaiset, esimerkiksi tapahtumia, asiakastiloja ja ravintoloita koskeneet väliaikaiset velvoitteet päättyivät 30. kesäkuuta 2022.
Resurssien riittävyys
Suojavarusteet Suuri ongelma Suomessa oli terveydenhoidossa käytettävien suojavarusteiden saamisessa maahan. Suomi oli infektioylilääkäri Juha Salosen mukaan paremmin varautunut vuoden 2009 sikainfluenssaan kuin koronavirukseen. Sikainfluenssan jälkeen Suomessa säästettiin terveydenhuollossa, joten muun muassa potilaspaikkoja sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on paljon vähemmän. Varusteet uhkasivat loppua sairaaloilta jo epidemian alkuvaiheessa. Ajoittain pulaa oli visiireistä, suojalaseista ja korkeimman tasoisista hengityssuojaimista sekä suojatakeista.
Suojavarusteiden vähyys johti siihen, että joitakin kertakäyttöisiksi tarkoitettuja varusteita käytettiin useaan kertaan. Muun muassa HUSissa alettiin keräämään kertakäyttöisiä suojavarusteita talteen. Tuotteet, jotka normaalisti menevät roskiin, vietiin puhdistettavaksi uusiokäyttöä varten. Toukokuussa oli yhä pulaa suojatakeista ja kesäkuussa hengityssuojaimista. Tarkoitus oli kasvattaa hengityssuojainvarastoja.
Suojavarusteiden loppumisen takia Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä 23. maaliskuuta 2020. Varaston riittävyyttä ei kerrottu julkisuuteen, mutta varustemääriä on kuvattiin ”aikamoisen isoiksi”. Kävi kuitenkin ilmi, että pandemian aikaan suojavarusteiden kulutus oli niin suurta, ettei Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin talletettu määrä kasvosuojaimia riittänyt täyttämään koko maan tarvetta kuin parin päivän ajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi toukokuussa, että Suomen sairaaloissa käytettiin enimmillään puoli miljoonaa kirurginmaskia ja noin 50 000 hengityssuojainta päivässä.
Huoltovarmuuskeskus joutui maaliskuussa hankkimaan kiireellisesti lisää hengityssuojaimia. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste, joiden piti järjestää kaupat kiinalaisten yritysten kanssa. Sarmasteelle oli jo maksettu viisi miljoonaa euroa suojaimista. Ensimmäisen suojainerän saavuttua todettiin, ettei se soveltunut sairaalakäyttöön. Tästä nousseen kohun seurauksena pääministeri Sanna Marin ilmoitti menettäneensä luottamuksensa Huoltovarmuuskeskuksen päällikköön, joka erosi tehtävästään. Sarmaste puolestaan syytti sotkusta hallitusta. Maskien osalta suojavarustepula helpotti touko–kesäkuussa, jolloin alkoi hengityssuojainten puhdistus ja kotimainen tuotanto.
Ennen pandemiaa Suomessa ei valmistettu hengityssuojaimia. Pandemian alettua useat yritykset pyrkivät aloittamaan hengityssuojainten tuotannon Suomessa rakentamalla uusia tuotantolinjoja ja muuttamalla olemassaolevia linjojaan uuteen käyttöön sopiviksi. Hengityssuojaimissa tarvittavan suodatinkankaan saatavuus oli kuitenkin ongelma, ja ratkaisuksi esitettiin, että myös suodatinkankaita ryhdyttäisiin valmistamaan Suomessa.
Hengityskoneet ja henkilökunta Teknologiayhtiöt Mariach ja Innocal Medical ilmoittivat, hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voidaan lisätä Suomessa, jos koronaviruksen leviäminen sitä edellyttää. Innocal Medicalin toimitusjohtaja ilmoitti, että tuotantoketjun mutkikkuuden takia valtiovallan tai muiden isojen toimijoiden olisi syytä tehdä päätökset nopeasti.
Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät voitaisiin ripeällä aikataululla puolitoistakertaistaa ja jopa kaksinkertaistaa tilanteen niin vaatiessa. Arvioitiin, että paikkojen pitäisi riittää riippuen siitä, kuinka hyvin tautipiikin madaltaminen Suomen rajoitetoimilla onnistuu.
Hengityskoneiden käyttämiseen koulutetun henkilökunnan määrä rajoitti hoitoa aikaisemmin kuin tehohoitopaikkojen määrä. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan henkilökuntaa saadaan lisää, kun kiireetöntä hoitoa lakkautetaan, jolloin vapautuu henkilöstökapasiteettia vaativampaan hoitoon, mutta se vaatii myös koulutusta ja perehdytystä. Valmiuslain perusteella voidaan ottaa käyttöön kapasiteettia yksityiseltä terveydenhuollon sektorilta, mutta sielläkin pitää kouluttaa ja perehdyttää siirrettävää henkilöstöä. Valmiuslain perusteella voidaan myös kutsua lomalla tai eläkkeellä olevaa sairaanhoitohenkilökuntaa takaisin töihin. Lähtötilanne oli niukka, sillä Suomessa on sairaanhoitajapula ja sairaanhoitajien jaksamisessa liikutaan äärirajoilla. HUS varautui touko-kesäkuussa koronaviruksen mahdolliseen uuteen aaltoon kokeilemalla kenttäsairaalaa.
Toimenpiteitä Suomessa vuonna 2020 thumb|Animaatio sosiaalisen eristäytymisen vaikutuksista.
Varautuminen Tammikuussa 2020 terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti terveydenhuollon toimijoille ja matkailijoille tarkoitettuja ohjeita käytännössä päivittäin ja sairaanhoitopiirit kävivät läpi omia prosessejaan. 29. tammikuuta THL:n ylilääkäri kehotti suomalaisia huolehtimaan käsi- ja hengityshygieniasta, muttei suositellut hengityssuojaimia.
Valtioneuvosto piti helmikuun lopussa ja vielä maaliskuun alussa Suomen varautumista koronavirusepidemiaan hyvänä, ja pyrki välttämään yhteiskunnan sulkemista. 14. helmikuuta epidemia-alueilta palanneita hengitystieoireisia kehotettiin karanteeniin ja ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.
Koronavirus levisi helmikuun lopussa Italiassa, mutta sieltä palaaville ei asetettu lentoasemalla erikoistoimenpiteitä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla kiinnitettiin huomiota tehokkaampaan siivoukseen ja käsihygieniaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Myös laivoilla ja VR:n junissa kiinnitettiin huomiota huolelliseen siivoukseen. Viking Linellä siivottiin tiheämmin ja valittiin oikeita siivouskemikaaleja, sekä käsidesin tarjoamista. Henkilökuntaa kehotettiin pesemään käsiään mahdollisimman usein. Asiakkaita muistutettiin ja ohjeistettiin hygieniasta kuulutuksin ja kyltein.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän tukemaan koronavirukseen varautumista muun muassa tehostamalla johtamista ja koordinoimalla toimenpiteitä. Lisäksi työryhmän on tarkoitus tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Fimeaa, Valviraa, aluehallintovirastoja sekä kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia uhan torjumisessa. Helmikuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee piti todennäköisimpänä skenaariona, että koronavirustartuntoja tulee Suomessa ”muutama lisää”.
Kokoontumisrajoitukset ja etätyöt Kovien torjuntatoimien tarve tuli ilmeiseksi 11. maaliskuuta, kun tartuntojen määrä lisääntyi jyrkästi. Tehohoitopaikkojen pelättiin loppuvan. Ulkoministeriön 12. maaliskuuta antamien ohjeiden mukaan koronaviruksen saamisen riski oli kohonnut koko maailmassa, eikä matkustamista suositeltu mihinkään. THL kehotti 12. maaliskuuta ihmisiä pysymään poissa väkijoukoista ja matkustamaan kotimaassa vain tarpeellisista syistä. THL myös kehotti pitämään yli metrin turvaväliä, pesemään käsiä, sairastamaan kotona, pitämään kokoukset etänä ja välttämään julkista liikennettä.
Marinin hallitus suositteli yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista. Tämä ei ollut täysin yksiselitteinen raja. Myös muita kokoontumisia tuli harkinnan mukaan välttää. Viruksen aiheuttamiin kustannuksiin ilmoitettiin varauduttavan lisätalousarviossa, joka voidaan antaa nopeallakin aikataululla.
Lähikontakteja kehotettiin välttämään. Isot urheilutapahtumat peruttiin tai niitä pelattiin tyhjille katsomoille. Tappara perui lisäksi fanitapaamisensa. Etätyötä tuli tehdä, jos työtehtävät sen mahdollistivat. Muista kuin välttämättömistä työmatkoista oli syytä luopua ja lomamatkoja siirtää. Päätösvallan yleisötapahtumien rajoittamisesta tai koulujen ja päiväkotien sulkemisesta ilmoitettiin olevan toistaiseksi aluehallintovirastoilla ja kunnilla tartuntatautilain mukaisesti.
THL:n ohjeet kansalaisille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti koronaviruspandemian takia 12. maaliskuuta 2020 suomalaisille seuraavaa:
Pidetään vähintään yhden metrin turvaväli jokaiseen kanssaihmiseen, jolla on flunssaoireita. Ohjetta on kritisoitu vedoten julkistamattomaan vertaisarvioimattomaan belgialais-hollantilaiseen tutkimukseen, että turvavälin tulisi olla vähintään 4, jopa 10 metriä. Pysytään poissa väenpaljoudesta ja tungoksesta. Ei osallistuta tapahtumiin, yleisötilaisuuksiin tai isoihin kokouksiin (pidetään ne etänä). Sairastetaan kotona.
Lievistä hengitystieinfektio-oireista kärsivien oli THL:n mukaan tärkeää sairastaa kotona ja välttää sosiaalisia kontakteja. Myös terveiden ihmisten oli tärkeää vähentää kontakteja, koska siten hidastettiin epidemian leviämistä. Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan matkustamista oli tarpeen rajoittaa kotimaassakin vain välttämättömään. Lähimatkoille suositeltiin kävelyä ja pyöräilyä.
15. maaliskuuta annettujen ohjeiden mukaan muun muassa harrastuksiin menoa ei suositeltu, ja isoja kauppakeskuksia suositeltiin välttämään. Myös armeijan kertausharjoitukset peruttiin.
Valmiuslaki, koulujen sulkeminen, muut päätökset pienoiskuva|oikea|Sanna Marinin hallitus julisti valmiuslain maaliskuun puolivälissä, kun koronaviruspandemia uhkasi levitä.
17. maaliskuuta hallitus julisti voimaan valmiuslain. Hallitus kielsi yli 10 hengen kokoontumiset. Julkiset palvelut, kuten koulut, kirjastot ja uimahallit suljettiin. Suomi sulki ulkorajansa. 17. maaliskuuta THL kehotti kaikkia ulkomailta palaavia välttämään lähikontakteja.
16. maaliskuuta päätettiin mittavista epidemian leviämisen hidastamiseen tähtäävistä toimista. Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Kaikki maan koulut päiväkoteja ja esiopetusta lukuun ottamatta suljettiin. 1.–3.-luokkien oppilaiden opetus järjestetään, mikäli he eivät voi jäädä kotiin vanhempiensa yhteiskunnan toiminnalle oleellisen työn vuoksi. Muilta osin kouluissa siirryttiin 18. maaliskuuta alkaen etäopetukseen. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön, ja kehotettiin välttämään tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla. Yli 70-vuotiaita suositeltiin pysymään erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan karanteenia vastaavasti lukuun ottamatta kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä.