Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Historia vasen|pienoiskuva|Säkylän kotiseutumuseo. Rautakautisista hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta 1335, ja vuodelta 1392 on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista Huovintietä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.pienoiskuva|150px|Säkylän vaakuna (1953–2015).
Säkylän kunta on perustettu vuonna 1869. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna 1455, ja myös Vampulan ja Alastaron pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1639. Säkylän nykyinen, Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1777. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin salaman sytyttämässä tulipalossa.
Säkylään asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
Porin prikaatin ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna 1963, ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna 1967. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta keskitettiin Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.
Säkylä ja Köyliö hyväksyivät kuntaliitoksen 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.
Maantiede Säkylän naapurikunnat vuonna 2016 olivat Eura, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Honkilahti, Vampula ja Yläne. Vuoden 2016 alusta Köyliön kunta liittyi osaksi Säkylää.
Luonto Säkylä sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakuntajärvi. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja Säkylänharju, joka jatkuu Virttaankankaana Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 % on Natura-alueita.Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 195–198. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. .
Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva Pyhäjoki. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös Köyliönjärvi ja osa sen laskujoen Köyliönjoen yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu Loimijokeen laskevan Matkusjoen vesialueeseen. Köyliön itäosan soilta alkaa Sonnilanjoki, joka laskee Kokemäenjokeen Kokemäellä.
Aluerakenne Säkylän keskustaajama muodostuu Pyhäjärven koillisrannalla harjun rinteellä sijaitsevista, yhteen kasvaneista Ison-Säkylän ja Vähän-Säkylän kylistä, joista ensin mainitussa sijaitsee kirkko. Muut suurehkot asutuskeskittymät ovat sokeritehtaan ympärillä oleva Iso-Vimma muutamia kilometrejä keskustaajamasta Euraan päin ja Pyhäjoki saman verran Yläneelle päin. Säkylän itäosassa, runsaan 20 kilometrin päässä keskustaajamasta, sijaitsee Harjunkylä täysin erillään muusta asutuksesta. Entisen Köyliön kunnan suurimmat taajamat ovat vanha kuntakeskus Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoispäässä.
Kylät Säkylä Maarekisterikyliä ovat Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki ja Vähä-Säkylä. Muita alueita ovat Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Kolvaa, Moisio, Nummioja, Sydänmaa, Uusikylä ja Köörnummi.
Köyliö Vuonna 2016 liitetyn Köyliön myötä Säkylä sai 18 kylää lisää. Köyliön kylät ovat Ehtamo, Huhdinkylä, Järvenpää, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Korvenkylä, Lähteenkylä, Pajula, Puolimatka, Tuiskula, Tuohiniemi, Uusimaa, Vellinkylä, Vinnari, Voitoinen, Vuorenmaa ja Yttilä.
Taajamat Vuoden 2023 lopussa Säkylässä oli 6 377 asukasta, joista 4 617 asui taajamissa, 1 676 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Säkylän taajama-aste on 73,4 %. Säkylän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2023) 1 Säkylän kirkonkylä 2 843 2 Kepola-Pajula 692 3 Kankaanpää 495 4 Iso-Vimma 467 5 Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)* 120
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama ulottuu pääosin Euran kunnan alueelle.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.
Talous ja elinkeinot Kunnan suurin työllistäjä on Porin prikaati. Merkittävin teollisuuden ala on elintarviketeollisuus, jonka suurimmat työnantajat Säkylässä ovat Apetit Oyj, Kivikylä ja HKScan Oyj. Tärkeänä syynä elintarviketeollisuuden sijoittumiselle Säkylään ovat olleet alueen runsaat pohjavesivarat. Monet alueen maatilat ovat erikoistuneet perunan, vihannesten ja sokerijuurikkaan viljelyyn sekä siipikarjan kasvatukseen.
Liikenne ja infrastruktuuri Säkylän tärkein liikenneväylä on Eurasta Liedon asemanseudulle, Valtatielle 9 vievä seututie 204. Köyliön kuntaliitoksen jälkeen Säkylän muihin tärkeisiin liikenneväyliin on kuulunut Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Kunnan itäisin kärki ulottuu Huittisten ja Auran välisen kantatie 41:n yli. Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Säkylässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista toiseksi eniten henkilöautoja, 651 autoa tuhatta asukasta kohden.
Rauman radalta erkanee haararata, joka kulkee Kiukaisista Euran kautta Sucroksen sokeritehtaalle Säkylän Iso-Vimmaan. Euran Kauttuan ja sokeritehtaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön marraskuussa 1953. Säkylän kunta rakennutti itse mainitun rataosuuden. Rata kuitenkin poistettiin liikennekäytöstä virallisesti vuonna 2011, ja sen varrelta on purettu tasoristeyksiä. Rata palveli yksinomaan sokeritehtaan kuljetustarpeita, eikä sillä koskaan kulkenut säännöllistä henkilöliikennettä.
Etäisyyksiä Säkylästä Helsinki 210 km Huittinen 30 km Pori 60 km Rauma 45 km Tampere 110 km Turku 70 km
Kulttuuri Murre Säkylän alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Säkylän murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa.
Ruokakulttuuri Säkylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehty kalakeitto.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 47. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Museot Porilaismuseo, Räisälä-museo, Säkylän kotiseutumuseo, Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo, Yttilän museokoulu
Uskonto pienoiskuva|Säkylän kirkko. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Säkylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Säkylä-Köyliön seurakunta (ent. Säkylän seurakunta) Köyliön kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Säkylän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Säkylän kunnan nykyisellä alueella. Köyliön seurakunta (liitetty Säkylän seurakuntaan, joka muutti samalla nimensä Säkylä-Köyliön seurakunnaksi 2016)
Tunnettuja säkyläläisiä, Säkylässä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä Esko Eela, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Matti Haikonen, jousiampuja Mika Hannula, professori Hannu Huitu, muusikko Heikki Ikola, ampumahiihtäjä Axel Gabriel Ingelius, säveltäjä, kirjailija Titta Jokinen, näyttelijä, laulaja Sampsa Kurri, yrittäjä, ylikellottaja, mediavaikuttaja Juho Ensio Mäntylä, vakuutuseuvos Erkki Niemi, professori Pentti Perttuli, maanviljelysneuvos Weikko Puro, kuvataiteilija, toimittaja Sauli Saarinen, muusikko, kapellimestari Petteri Summanen, näyttelijä Marika Teini, kilpasuunnistaja Mika Toivanen, säveltäjä, sovittaja, tuottaja, muusikko Maria Tyyster, laulaja Hannu Vainionpää, muusikko Ismo Virtanen, anatomian professori Jukka Virtanen, jääkiekkoilija Jussi Vuola, muusikko
Katso myös Luettelo Säkylän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Säkylän kunnan kotisivut Tilastokeskus – Säkylän avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit