pienoiskuva| Ruotsin kielen kuusi murrealuetta. Ruotsin murteet ovat ruotsin kielessä esiintyviä murteita. Niitä puhutaan ja on puhuttu Ruotsissa ja sen aikaisemmin hallitsemilla alueilla Itämeren ympärillä, kuten Suomessa ja Virossa.

Murre-erot eri kuntienkin välillä voivat olla suuria. Ruotsin murteet jaetaan perinteisesti kuuteen murrealueeseen: itäisiin ruotsin murteisiin (östsvenska mål), norlanninruotsiin (norrländska mål), sveanmaanruotsiin (sveamål), götanmaanruotsiin (götamål), eteläisiin ruotsin murteisiin (sydsvenska mål) ja gutniskaan. Ruotsissa murreryhmien nimissä esiintyy sana mål, joka tarkoittaa puhetyyliä.

Joidenkin murteiden juuret ovat muinaisnorjassa, joidenkin ruotsin kielessä ja joidenkin tanskan tai norjan kielessä. Tanskan ja norjan kielistä pohjautuvia murteita kutsutaan usein ruotsin murteiksi, koska niitä puhutaan Ruotsissa. Gotlannissa puhuttava gutniska on kehittynyt muinaisgutniskasta, mutta sitä pidetään ruotsin murteena siksi, että Gotlanti kuuluu Ruotsiin ja se on saanut vaikutteita ruotsista.

Murteet Ruotsilla on monia murteita, jotka eroavat toisistaan paljon ääntämisen ja jopa kieliopin suhteen: joissakin murteissa verbeillä näkyy monikkomuotoja tai nomineilla sijamuotoja. Tosin kirja- ja yleiskielessäkin verbien monikkomuotoja käytettiin 1900-luvulle asti, vaikka ne olivat kaupunkipuhekielestä ja useimmista murteista jo silloin lähes kuolleet ja vieläkin niitä esiintyy murteiden lisäksi muun muassa uskonnollisessa kielessä (esimerkiksi vara (suomeksi ”olla”) -verbin preesensmuoto on nykyisin yleensä myös monikossa yksikön muoto är (”on”), mutta poikkeustapauksissa esiintyy myös monikkomuoto äro). Monet murteet ovatkin muunmurteisille ruotsalaisille vaikeita ymmärtää, mutta nykyisin lähes kaikki ruotsalaiset osaavat yleiskieltä.

Murteet on perinteisesti jaettu kuuteen suureen murrealueeseen, joilla on keskenään samanlaisia piirteitä kieliopin, ääntämisen ja sanaston suhteen. Rajat näiden alueiden välillä eivät ole selkeitä. Murteita voi esiintyä niinkin pienillä alueilla, että eri pitäjillä saattaa olla omia murteita.

Suomen ruotsinkielisten puhuma ruotsi eroaa Ruotsissa puhuttavasta varsinkin ääntämykseltään mutta myös sanastossa on eroja. Erot eivät johdu vain suomen kielen vaikutuksesta, vaan myös siitä, että suomenruotsissa on säilynyt sanoja ja ääntämyspiirteitä, jotka ovat Ruotsissa kadonneet tai harvinaistuneet. Pohjois-Ruotsissa puhuttava ruotsi muistuttaa suomalaisvaikutuksen vuoksi jonkin verran suomenruotsia. Samantapaisia ilmiöitä esiintyi myös vironruotsissa, joka luettiin yhdessä suomenruotsin kanssa itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Vironruotsi on kuitenkin melkein kadonnut, sillä lähes kaikki vironruotsalaiset siirtyivät Ruotsiin Neuvostoliiton liitettyä Viron itseensä.

Luokittelu pienoiskuva|350px|right|Kuusi ruotsin kielen murrealuetta. Monet murteista ovat saaneet vaikutteita toisista murteista ja muista skandinaavisista kielistä. Keltaisella värillä merkityt alueet tarkoittavat murteita, joissa on piirteitä norjan kielestä.

1. itäiset ruotsin murteet (östsvenska mål) suomenruotsi (finlandssvenska) ahvenanmaanruotsi (åländska) länsiahvenanmaanruotsi itäahvenanmaanruotsi pohjanmaanruotsi (österbottniska) eteläiset Pohjanmaan murteet keskiset Pohjanmaan murteet pohjoiset Pohjanmaan murteet turunmaanruotsi (åboländska) Itä-Turunmaan murteet Länsi-Turunmaan murteet uudenmaanruotsi (nyländska) Länsi-Uudenmaan murteet Keski-Uudenmaan murteet Itä-Uudenmaan murteet vironruotsi (estalandssvenska) läntinen vironruotsi itäinen vironruotsi ruhnu-saarenmaanruotsi naissaarenruotsi

2. norlanninruotsi (norrländska mål) kalixinruotsi (kalixmål) alakainuunruotsi ylikainuunruotsi luulajanruotsi (lulemål) alaluulajanruotsi yläluulajanruotsi råneånruotsi piitimenruotsi nybyggarinruotsi (nybyggarmål) kiirunanruotsi pohjoislänsipohjanruotsi (Nordvästerbottniska mål) skelleftenruotsi (skelleftemål) etelälänsipohjanruotsi (sydvästerbottniska mål) länsipohjan ja ångermanlandin välimurteet ångermanlandinruotsi (ångermanländska mål) vilhelminanruotsi medelbadinruotsi (medelpadsmål) jämtlandinruotsi (jämtmål, jämtska) (piirteitä norjasta) hogdalinruotsi (hogdalsmål) hälsinglandinruotsi (hälsingemål) hasselinruotsi forsanruotsi

3. sveanmaanruotsi (sveamål) välisveanmaanruotsi (sellansvenska mål) närkenruotsi (närkingska) yläsveanmaanruotsi (uppsvenska mål) gästriklandinruotsi (gästrikemål) tukholmanruotsi (stockholmska) upplanninruotsi (uppländska) välimurteet södermanlandinruotsi (sörmländska) västmanlandinruotsi (västmanländska) Taalainmaan murteet (dalmål) (Lasketaan usein omaksi kielekseen. Piirteitä norjasta.) Ks. Taalainmaan murteet, kuten älvdalska

4. götanmaanruotsi (götamål) bohuslandinruotsi (piirteitä norjasta) dalslandinruotsi göteborginruotsi itägötanmaanruotsi öckerönruotsi smålandinruotsi (piirteitä sveanmaanruotsista) kalmarinruotsi värmlantinruotsi (piirteitä norjasta) länsigötanmaanruotsi öölanninruotsi (piirteitä sveanmaanruotsista) tjustinruotsi

5. eteläiset ruotsin murteet (sydsvenska mål) (piirteitä tanskasta) blekingenruotsi hallandinruotsi (piirteitä götanmaanruotsista) listerlandetinruotsi skånenruotsi (skånska)

6. gutniska (gotländska) (Lasketaan toisinaan omaksi kielekseen. Pohjautuu muinaisgutniskaan.) gotlanningutniska (laumål) fåröngutniska (fårömål)

Näytteitä thumbnail|350px|Murrenäytteiden esiintyminen kartalla. Alla joka ryhmästä on annettu joitakin esimerkkejä:

Norrländska mål – Norlanti, Ruotsin pohjoisosa 1. Ylikainuu, Norrbotten; nuori nainen 2. Burträsk, Västerbotten; vanha nainen 3. Aspås, Jämtland; nuori nainen 4. Färila, Hälsingland; vanha mies Sveamål – Sveanmaa 5. Älvdalen, Taalainmaa; vanha nainen 6. Gräsö, Uplanti; vanha mies 7. Sorunda, Södermanland; nuori mies 8. Köla, Värmlanti nuori nainen 9. Viby, Närke; vanha mies Gotländska mål – Gotlanti 10. Sproge, Gotlanti; nuori nainen Östsvenska mål – Ahvenanmaa ja Manner-Suomi 11. Närpiö, Pohjanmaa; nuori nainen 12. Dragsfjärd, Varsinais-Suomi; vanha mies 13. Porvoo, Uusimaa; nuori mies Götamål – läntinen ja pohjoinen Götanmaa, perinteisesti keskittyen Länsi-Götanmaalle 14. Orust, Bohuslän; vanha mies 15. Floby, Länsi-Götanmaa; vanha nainen 16. Rimforsa, Itä-Götanmaa; vanha nainen 17. Årstad-Hedberg, Halland; nuori mies 18. Stenberga, Småland; nuori nainen Sydsvenska mål – Ruotsin eteläkärki, sisältäen Blekingen, eteläisen Hallandin ja eteläisen Smålandin 19. Jämshög, Blekinge; vanha nainen 20. Bara, Skåne; vanha mies

Katso myös

Ruotsin kieli Skandinaaviset kielet Pohjoismaiset murteet Gutniska Älvdalska

Aiheesta muualla Institutet för språk och folkminnen: Dialekter Institutet för språk och folkminnen: Lyssna på dialekter

Lähteet Institutet för språk och folkminnen: Dialekter. (viitattu 3.6.2020) (ruotsiksi) Institutet för språk och folkminnen: Dialekter i skolan . (viitattu 3.6.2020) (ruotsiksi) Institutet för språk och folkminnen: Fakta om dialekter . (viitattu 3.6.2020) (ruotsiksi) Yle.fi: Luulitko, että on vain yhtä suomenruotsia? Porvoolainen ei välttämättä ymmärrä pohjalaista eikä kokkolalaisen revyyn nimi avaudu naapurille. (viitattu 3.6.2020)

Viitteet

*