thumb|275px|Vahdon kirkko vuodelta 1804 Vahto on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vuodesta 2009 se on ollut osana Ruskoa.
Historiaa ja nykypäivää
Vahto kuului alun perin Ruskon pitäjään, jolloin sitä kutsuttiin Puu-Ruskoksi tai Ruskon korveksi. Itsenäisenä kuntana Vahto aloitti 1870-luvulla, jolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous.
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna. Vahdon naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku ja Yläne. Vahdon pohjoisin piste oli Kuhankuono, joka oli aiemmin kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajapyykki.
Vahdolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Vahdon suurimpia työllistäjiä on Virtasen autokoritehdas.
Kyliä Vahdon alueen kyliä ovat Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Järvijoki (jakaa Tortinmäen kanssa), Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki.
Tunnettuja vahtolaisia Mauno Jussila, kansanedustaja ja ministeri Kalevi Keihänen, seuramatkailun kehittäjä Tauno Laurila, metsänhoitaja, metsäneuvos Konrad Lehtimäki, kirjailija Verner Lehtimäki, punakaartin päällikköjä Satu Salonen, hiihtäjä.
Kulttuuri Murre Vahdon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vahdon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.
Ruokakulttuuri Vahdon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianpääsyltty ja pullamaito.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 32. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Lähteet
Aiheesta muualla
Vahdon historiaa Vahdon murteesta
*