Obdjoh (, ) on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella 19 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pihkovanjärven etelärantaan.
Joen kulku Obdjohin joki alkaa Rogovon () kylässä Malskojen järven luoteispäästä. Järvi sijaitsee itsekin samassa laaksossa, jossa laskujoki virtaa. Joen virtaussuunta on aluksi neljän kilometrin matkalla luoteeseen ja sitten terävän käännöksen jälkeen kuusi kilometriä koilliseen, 3,5 kilometriä itään ja sitten se kaartuu kohti pohjois-koillista. Joki alkaa metsätaipaleella, jossa se virtaa kapealla tulva tasangolla, joka laajenee sitä mukaa kun joki lähestyy joensuutaan. Käännöskohdassa joen ylittää Petseristä Novyi Izboroskiin () kulkeva tie ja uomaan yhtyy vasemmalta Bulovan sivu-uoma. Asutuksen merkit joenrannoilla loppuvat ja joenuoman rannat ovat jatkossa taas metsämaata. Maloja Gverstoniin () tulee Sohan () kautta joen ylittävä tie. Sohan itäpuolella kylän ohittaa etelästä pohjoiseen virtaava sivu-uoma Kolomenka. Se virtaa alavassa, leveässä ja kosteikkoisessa jokilaakossaan. Yhtymäkohdasta alkaen on myös Obdjohin jokilaakso voimakkaasti soistunut ja joensuuhun asti noin 400–700 metriä leveä . Maloja Gverstonin kohdalla on joen vedenpinnan korkeus sama kuin Pihkovanjärvelläkin. Viimeinen joen ylittävä silta kuuluu Kudina Gorasta () kohti Petškiä () johtavalle maantielle. Joensuu sijaitsee pienessä lahdessa, jonka ympäristön rannikko vaikuttaa ilmakuvista katsottuna olevan lietteistä ja matalaa.
Valuma-alue, sivujoet ja järviä Valuma-alue Obdjoh sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Peipsijärven alueella. Joki laskee Peipsijärven eteläpäässä sijaitsevaan Pihkovanjärven järvenosaan, mistä Peipsijärven pohjoispäästä alkava Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.
Obdjohin valuma-alue sijaitsee kokonaan Pihkovan alueella ja siellä kokonaan Petserin piirissä. Valuma-alueen pääuomaan on luettu Obdjohin lisäksi mukaan myös Malskoje ja siihen laskeva joki Smolka. Näiden uomien yhteispituus on noin 33 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala on 176 neliökilometriä .
Sivujokia Obdjohin sivu-uomia on esitelty alla taulukossa.
yhtyy Obdjohiin (km suusta) nimi nimi() pituus(km) valuma-alue(km²) lähde Kolomenka Коломенка 1 Bulova Булова 1 Smolka * Смолка 14 1, Tähdellä (*) merkitty on pääuoman jatke, joka laskee Malskoje -järveen. Lähteet: 1 =
Järviä Joen valuma-alueella on joitakin järviä. Järvistä Malskoje ja Gorodištšenskoje sijaitsevat Obdjohin ja Smolkan yhteisessä pääuomassa. Smolkan lähteitä ovat maanottoalueen vedellä täyttyneet kuopat, jotka muodostavat rikkomaisen 2 × 0,8 kilometrisen vesialueen. Ennen Malskojeta on pääuoman rinnalla kapea järvi Dreb.
Hallintoalue Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (). Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan alueeseen. Joen vesistörekisterin numero on 01030000312102000029545 .
Historiaa Joen pohjoisosan ylitti muinoin kauppatie. Joen rannat toimivat luontaisena puolustusrajana lännestä tulevaa uhkaa vasten. Siksi joen rannoilta tunnetaan useita vartio- ja puolustuslinnoituksia. Tärkein niistä on Gorodištšenskoje rannalla sijaitseva Irboska.
Etymologiaa Joen venäläisiä nimiä ovat Obdjohin lisäksi Abdjoha (). Joella on ollut historiallisella ajalla monia nimiä. Niitä ovat esimerkiksi Dbehe (, vuonna 1491), Bdehe (Бдеха, Бдехѣ, 1586–1587), Bdeh' (Бдехъ, 1656), Bdeh (Бдех, 1676), Isa Reha (1690), Issareha (Иссареха, 1745), Bdeha (Бдеха, 1773), Udoha (Удоха), Isse (Иссе, 1791), Avder (Авдег, 1800-luku), Bdjohoju (Бдёхою, 1825), Abder' (Абдегъ, noin 1866), Bdeh' (Бдехъ, 1882), Obdehi (Обдехи, 1914), Optjoki jõgi (noin 1920) ja Obdjoh (Обдёх, noin 1980).
Nimen ulkoasu on muuttunut koko ajan ja sillä on ollut samanaikaisesti käytössä rinnakkaisia ja erikielisiä nimiä. Joen nimelle on esietty eräitä etymologisia selityksiä nimen merkityksestä ja alkuperästä. J. Truusmann selittää nimen sanojen petäj tai pettäi sanoista johtuvaksi (mänty). Sekä A. Manakov että S. Vetrov johtavat venäjänkielisen nimen osista ob tai ab (vesi) ja tek, joka tulee liettuankielisistä teke tai takas (pieni joki, oja). M. Vasmeri johtaa merkityksen vanhan venäjän sanasta объдо, joka olisi nykyvenäjäksi обдо (aarrearkku). Nimitys Isajõgi sisältää alkuosassaan joko sanan iso (suuri) tai sanan isa (isä).
Huomautuksia
Lähteet
Aiheesta muualla Michael Chikurov: Обдех 2007, riippuliitoretki joenvartta ylös Matkaopas setomaalaisten alueelle
Luokka:Pihkovan alueen joet *