Räpina järv (myös Räpina paisjärv) on Virossa Põlvamaalla Räpinassa sijaitseva padottu järviallas. Vironkielinen sana pais tarkoittaa patoa. Pato on rakennettu Võhandu jõgeen 13 kilometriä sen joensuusta . Võhandua kutsutaan täällä yleensä Võo jõeksi.
Maantietoa Patojärvi on 1,1 kilometriä pitkä, 400 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 19,3 hehtaaria. Se on muodostunut joen poikki rakennetun padon taakse ja patojärveen luetaan virallisesti lyhyt osuus Võhandu jõesta sekä pieni osuus siihen yhtyvästä Linte peakraavin joensuusta. Todellisuudessa pato nostaa vedenpinnan 36 metriin mpy. ja silloin se täyttää joenuomaa 4,5 kilometriä yläjuoksulle päin Rahumägeen ja Nulgaan asti. Uoma on tällä matkalla 90–270 metriä leveä, kun se padon alapuolella on alle 50 metriä leveä. Patojärven rannat ovat pääasiassa peltomaata, mutta padon ympäristössä ja Linte peakraavin ympäristö on Räpinan taajama-aluetta. Peakraavin osuus erottuu muusta järvestä pengertiellä, jonka keskikohdassa on silta-aukko.
Vesivoimalaitos Vesivoiman käytön historiaa Võhandun tällä kohtaa tiedetään Räpinan kirkonkylässä olleen vesimylly ainakin vuonna 1601. Jo 1720-luvulla kylässä sijaitsi tiilitehdas, saha ja vesimylly. Niiden käyttövoima otettiin joen tarjoamasta vesivoimasta, jonka yhteisen padon suunnitteli saksalainen Johan Georg Kayser. Joen varteen perustettiin paperitehdas vuonna 1734, joka oli Baltianmaiden ensimmäisiä. Sen raaka-aineena oli käytetyt kankaat eli lumput. Lumppua toimitettiin tehtaalle hevoskärryillä ja proomuilla muualta Venäjän lähialueelta. Vuonna 1832 käynnistyi kattopahvitehdas ja 1873 ensimmäinen saksalainen paperikone, jolla tuotettiin paperia kirjojen ja muiden painotuotteiden valmistamiseksi. Sen rinnalle tuotiin vielä kolme muuta paperikonetta. Paperitehdas toimii edelleen nimellä Räpina Paberivabrik AS.
Vesivoiman tuotanto Pato on rakennettu jokeen kohdassa, jossa on sijainnut saari. Siinä on nykyään kolme virta-aukkoa. Oikeassa rannassa sijaitsee ilmakuvissa näkyvä kapea kanava, saaren oikealla puolella sijaitsee säännöstelypadon osuus ja oikealla on erillinen paperitehtaan voimalan sisäänottoaukko, josta vesi kulkee tehtaan alle. Säännöstelypadon eteen on jäänyt puoliympyrän muotoinen kaarre, joka lienee alkuperäinen osa Kayserin suunnittelemasta padosta.
Joen oikealla sivulla toimii Räpina veski, jonka rakennekapasiteetti on 350 kilowattia, ja paperitehtaalla on oma voimalansa, jonka kapasiteetti on 60 kilowatia. Sähköntuotanto alkoi vuonna 1924 ja vuonna 2007 sen tuotantolaitteet automatisoitiin .
Vesistösuhteita Räpina järv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen. Siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Linte peakraav (Raadama oja), joka on 11,5 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 21,2 neliökilometriä . Järven valuma-alueen pinta-ala on 1 131 neliökilometriä, josta suuri osa on joen yläpuolisia alueita. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.
Huomautuksia
Lähteet
Luokka:Räpina Luokka:Põlvamaan järvet Luokka:Võhandu jõen valuma-alue Luokka:Jokivoimalaitokset Luokka:Viron vesivoimalaitokset Luokka:Viron tekojärvet