Korpipaatsama eli paatsama (Frangula alnus) on paatsamakasvien heimoon ja haprapaatsamien sukuun kuuluva puuvartinen kasvi. Paatsaman murteellisia nimiä ovat pajatin ja koirankusipuu.
Kuvaus thumb|vasen|200px|Korpipaatsaman kukkia. Korpipaatsama on harittavaoksainen pensas, joka kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi.
Paatsaman lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman, mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä. (Internet Archive)
Levinneisyys ja kasvupaikat Korpipaatsama kasvoi alun perin vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan, missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.
Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Etelä-Lapissa ja Pohjanmaalla se on harvinainen. Korpipaatsama kasvaa korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla.
Käyttö Paatsama on ikivanha lääkekasvi. Sen kuori ja marjat sisältävät antrakinoniglykosideja mm. franguliinia ja glukofranguliinia. Niiden hajoamistuote emodiini ärsyttää paksusuolen seinämää ja vaikuttaa täten ulostuslääkkeenä. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen runsaasti nautittuna. Paatsamasta saatavaa hiiltä on käytetty myös hienoimman ruudin valmistukseen. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Lehdistä saadaan keltaista ja punaruskeaa, rautasuoloilla mustaa.
Tuholaiset ja kasvitaudit pienoiskuva|Paatsaman-heinänruostetta (Puccinia coronata) korpipaatsaman lehdellä. Korpipaatsama kärsii usein paatsamanheinäruoste-ruostesienen (Puccinia coronata) aiheuttamasta rengasruosteesta. Muita korpipaatsamalla tavattavia tuholaisia ovat lehtikirvat (Aphis frangulae ym.) sekä eräiden perhoslajien toukat kuten esimerkiksi sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) ja paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus). Korpipaatsaman tuholaisia on myös paatsamanhärmä (Microsphaera divaricata). Korpipaatsamaa ravintokasvinaan käyttäviä eliöitä ovat lisäksi Aceria rhamni, juovasirppikääriäinen (Ancylis apicella), Ancylis derasana, tuomitöyhtökoi (Bucculatrix frangulella), orapaatsamakemppi (Cacopsylla rhamnicola), Oberea pedemontana, paatsamavälkekoi (Sorhagenia janiszewskae), Tetra rhamni ja Zygana suavis.
Lähteet Frangula alnus. The IUCN Red List of Threatened Species 2018. (uhanalaisluokitus)
Viitteet
Aiheesta muualla Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Korpipaatsama (Frangula alnus) Luontoportti: Korpipaatsama (Frangula alnus) Pohjolan kasvien pauloissa: Frangula alnus - korpipaatsama Valokki – nettikasvio: Korpipaatsama (Rhamnus frangula) Piia Lättilä: Korpipaatsama (Rhamnus frangula), Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos Coloria.net: Paatsamat Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ITIS: Frangula alnus United States Department of Agriculture (USDA): Frangula alnus Flora of China: Rhamnus frangula Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Frangula alnus (alder buckthorn)
Luokka:Paatsamakasvit Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Lääkekasvit Luokka:Värikasvit