Kehitysvamma on aivojen kehitysiässä alkanut neurologinen vamma, joka vaikeuttaa ihmisen kykyä oppia ja ymmärtää. Kehitysvamma diagnosoidaan henkilölle, jonka älykkyysosamäärä on alempi kuin kaksi keskihajonnan mittaa väestön älykkyysjakautuman keskiarvosta. Lisäksi vaaditaan, että henkilöllä on puutteita adaptiivisissa taidoissa, ja älyllisen kehityksen puutteet ovat ilmenneet jo kehitysiässä.
Joskus puhutaan kehitysvammaisuuden "kirjosta", millä viitataan siihen, että kehitysvamma voi ilmetä hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Kehitysvammaisten kirjo ulottuu vuodepotilaana hoidettavista ja lähes poissaolevista henkilöistä sellaisiin, jotka kykenevät viettämään normaalia elämää ja elättämään itsensä.Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuvaus Käsite "kehitysvammaisuus" otettiin käyttöön vuonna 1977 laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Se korvasi vuonna 1956 säädetyn vajaamielislain. Samalla diagnoosista käytetty nimitys uudistui. 1900-luvun alkupuolella käytettyjä nimikkeitä olivat "tylsämielinen" ja "vähämielinen", jotka vuoden 1958 Vajaamielilaissa muuttuivat "vajaamielisyydeksi". Kehitysvammalain määritelmä oli kuitenkin "älyllistä kehitysvammaisuutta" laajempi, sillä laki totesi, että: "Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja." Alkuperäisenä tarkoituksena oli siten, että myös varhaiset fyysiset vammat kuuluisivat lain piiriin, mutta tämä ei toteutunut, ja käsite jäi tarkoittamaan nimenomaan älyllistä vammaisuutta.
Asioiden ja käsitteiden ymmärtäminen, muistaminen ja oppiminen on kehitysvammaisille vaikeampaa kuin muille, minkä vuoksi he tarvitsevat ohjausta ja opetusta ja vaikeimmissa tapauksissa hoitoa. Kehitysvammaisilla on eritasoisia ongelmia myös suunnitelmallisuudessa ja ennakoinnissa. Hiltunen, P. 1983: Oikeessa työssä. Työkokeilun ja sen ristiriitojen kuvaus. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 19. Kehitysvammaliitto. Helsinki. Heillä esiintyy muita useammin motorisista häiriöistä johtuvia fyysisiä puhe- tai toimintarajoitteita. Myös muita vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia saattaa esiintyä, kuten käytöshäiriöitä.
Suomessa noin 0,75 prosentilla eli 40 000 ihmisellä arvioidaan olevan kehitysvamma.Päivi Repo: Neljän euron päiväpalkka. Helsingin Sanomat 21.3.2014. A8. Se on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla.H. Westerinen et al. Age-specific prevalence of intellectual disability in Finland at the beginning of new millennium – multiple register method. Journal of Intellectual Disability Research, Vol 58 Issue 3, 21.1.2013. Vain osalla suomalaisista kehitysvammaisista on kehitysvammadiagnoosi, ja vain osa diagnoosin saaneista käyttää kehitysvammaisille tarkoitettuja palveluja tai saa kehitysvammaisuuden perusteella jotain tukia. Suomessa elää arviolta 7 300–11 000 vaikeasti vammaista maahanmuuttajaa.
Kehitysvamma haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta ottaa kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon. Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaisia elämään tavallista elämää. Jotta kehitysvammaiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita, jotka voivat liittyä esimerkiksi toimeentuloon, vuorovaikutukseen, kodinhoitoon, omatoimisuuteen, liikkumiseen, terveyteen, turvallisuuteen, vapaa-aikaan ja työhön.Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Monilla lapsilla on kehitysvamman lisäksi muitakin terveysongelmia.
Kehitysvammaisina syntyvien lasten osuus on pysynyt samansuuruisena sikiöseulonnoista ja terveydenhuollon kehityksestä huolimatta. Vain pieni osa kehitysvammoista voidaan diagnosoida sikiöaikana, ja lisäksi vaikeasti keskosena syntyvät jäävät nykyään aiempaa useammin henkiin.Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122
Kehitysvammaisuuden syyt Kehitysvammaisuus johtuu keskushermoston vauriosta, jonka perimmäinen syy saattaa olla perimässä,Lasten neurokognitiiviset häiriöt ja oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. äidin raskaudenaikaisissa komplikaatioissa, synnytyksen yhteydessä sattuneissa vaurioissa,https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/https://yle.fi/uutiset/3-9105783 tapaturmissa tai lapsuusiän infektioissa. Äidin korkea ikä, raskaudenaikainen huumeiden tai alkoholin käyttö ja tupakointi lisäävät lapsen kehitysvammaisuuden riskiä. Kretinismi eli synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta on joskus ollut Euroopan yleisin kehitysvammaisuuden syy.http://www.kvtietopankki.fi/oireyhtymat/t/tietoa-kehitysvammaisuuden-syista
Suurin osa kehitysvammaisuutta aiheuttavista sairauksista on harvinaisia.Tietoa kehitysvammaisuudesta. Noin kolmanneksessa tapauksista kehitysvamman syytä ei kyetä selvittämään.Robert Paul: Kehitysvammaa tulisi käsitellä sairautena. Helsingin Sanomat, Vieraskynä 26.5.2012.
Diagnosointi Kehitysvammadiagnoosi annettiin aiemmin nykyistä paljon laajemmalle joukolle ihmisiä. Osalle niistä, joille olisi annettu aiemmin kehitysvammadiagnoosi, annetaan nykyisin jokin muu määrite, joka viittaa ennen aikuisikää havaittuun ymmärtämisen, oppimisen ja arjen toimintoihin liittyvään tuen tarpeeseen.
Kehitysvammaisuus diagnosoidaan yleensä jo ennen viiden vuoden iässä alkavaa esiopetusta. Diagnosointi on usein monivaiheinen prosessi.Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKEVA. Käsikirja perheille. Käsite laaja-alainen kehitysviivästymä tai vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus voi olla käytössä siinä vaiheessa, kun tutkimukset ovat kesken.
Kehitysvammaisuuden diagnosointi tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri (lopullinen diagnoosi), psykologi (älykkyyden ja adaptiivisten taitojen mittaus), sosiaalityöntekijä, terapeutit, opettajat/kasvattajat sekä vanhemmat (alkamisaika, adaptiivisten taitojen arviointi). Diagnoosiin tarvitaan siten psykologin tutkimus ja laaja-alainen toimintakyvyn arviointi. Lääketieteellisiin tutkimuksiin kuuluu arvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arviointi.
Erotusdiagnoosit Jos ihmisen älykkyysosamäärä on kahden keskihajonnan mittaa hieman korkeampi, kyseessä ovat laaja-alaiset oppimisvaikeudet (engl. non-specific learning disabilities). Aikaisemmin käytettiin käsitettä "heikkolahjaisuus", jos älykkyysosamäärä oli rajojen -1 – -2 sisällä eli 70–85. Henkilöä ei luokitella tällöin kehitysvammaiseksi, mutta laaja-alaiset oppimisvaikeudetkin vaikeuttavat merkittävästi esimerkiksi opiskelua ja työelämään sijoittumista. Niihin liittyy usein myös jonkinasteisia ongelmia selviytyä arkielämän perusasioista, minkä vuoksi monet tarvitsisivat yksilöllistä ohjausta ja räätälöityjä tukipalveluita.Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Verneri.net
Jos ihmisen älyllisessä toiminnassa ilmenee muutoksia vasta aikuisiällä, kyseessä on aivovamma tai dementia.
Kehitysvammaisuuden asteet Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee lievästä syvään. Lievät kehitysvammaisuuden muodot ovat huomattavasti yleisempiä kuin vaikeammat.Älykkyysosamäärä ja kehitysvamma; KV-tietopankki, Rinnekoti-säätiö Älykkyysosamäärän mukainen ryhmittely ei vastaa tarkasti kehitysvammaisen todellista suoriutumista elämässä, sillä henkilön kykyprofiili vaihtelee.http://www.kvhtietopankki.fi/vammaist.htm Vuonna 2012 käyttöön otettu suomalainen tautiluokitus ICD-10 sisältää seuraavat rajat kehitysvammaisuuden asteille. Niiden pohjana ovat olleet älykkyystestin keskihajonnalla mitatut erot älykkyysjakautuman keskiarvosta 100, mutta nämä perinteiset rajat ovat joissain määrin eläneet.
F70 Lievä kehitysvammaisuus ÄO = 50–69 F71 Keskivaikea kehitysvammaisuus, ÄO = 35–49 F72 Vaikea kehitysvammaisuus, ÄO = 20–34 F73 Syvä kehitysvammaisuus, ÄO < 20
Lievä kehitysvamma Lievä kehitysvammaisuus on tavanomaisesti sijoittunut kahden ja kolmen keskihajonnan väliin väestön älykkyysjakautumassa. Lievästi kehitysvammaiset oppivat jokapäiväisessä elämässä tarvittavan puhekyvyn. Useimmat pystyvät huolehtimaan itsestään itsenäisesti syömisen, peseytymisen ja pukeutumisen osalta ja menestyvät kodinhoidossa sekä yksinkertaisissa työtehtävissä.Kehitysvammaisuuden kuva. (SULAT luentolyhennelmä, Finnanest Vol. 35 2/2002) Markus Kaski; Rinnekoti-säätiö, Espoo.
Lievästi kehitysvammaisilla on yleensä luku- ja kirjoitusvaikeuksia ja he ovat usein erityisopetuksessa. Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.
Keskivaikea kehitysvamma Suurin osa keskivaikeista kehitysvammoista johtuu elimellisestä syystä. Keskivaikeasti kehitysvammaiset kehittyvät hitaasti sekä käsityskyvyltään että kielellisesti ja heidän kykynsä näillä alueella jäävät vähäisiksi. Kielen kehityksen taso vaihtelee. Jotkut kykenevät osallistumaan yksinkertaiseen keskusteluun. Toisilla on riittävästi kielellisiä kykyjä omien perustarpeiden ilmaisemiseksi. Jotkut oppivat puhumaan vain joitakin sanoja, mutta saattavat ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja oppia käyttämään käsimerkkejä. Keskivaikeasti kehitysvammaisista osa oppii lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot. Kyky huolehtia itsestä ja motoriset taidot jäävät vaillinaisiksi. Aikuiset tarvitsevat vaihtelevaa tukea päivittäin. Useimmat pystyvät osallistumaan ohjattuun työhön tavallisella työpaikalla tai työkeskuksessa ja kulkemaan työpaikalleen itsenäisesti.
Vaikea kehitysvamma Useimmilla vaikeasti kehitysvammaisilla on huomattavia liikunnallisia häiriöitä ja muita lisäongelmia. Vaikea kehitysvammaisuus aiheuttaa jatkuvan tuen ja ohjauksen tarpeen. Jos on vaikea kehitysvamma, tarvitsee huomattavaa tukea asumisessa ja työtehtävien suorittamisessa. Pitkän kuntoutuksen avulla voi kuitenkin kehittyä melko itsenäiseksi henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissa.
Syvä kehitysvamma Syvästi kehitysvammaisten henkilöiden käsityskyky ja kielelliset valmiudet ovat rajoittuneet korkeintaan peruspyyntöjen ymmärtämiseen ja yksinkertaisten pyyntöjen esittämiseen.Psykiatrian luokituskäsikirja. Sivu 270. He tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, koska heillä on suuria puutteita liikunnassa sekä kyvyssä huolehtia henkilökohtaisista toimista. Opiskelussa tähdätään päivittäisiin elämäntilanteisiin liittyvien asioiden oppimiseen sekä mm. liikunnallisten ja vuorovaikutukseen liittyvien perustaitojen kehittymiseen. Syvästi kehitysvammaiset voivat tulla omatoimiseksi joissakin päivittäisen elämän toiminnoissa, kuten syömisessä, ja oppia yksinkertaisia työtehtäviä. Asumisessaan he tarvitsevat kuitenkin ympärivuorokautista valvontaa.
Kuolleisuus