pienoiskuva|Ruotsin päävesistöalueet pienoiskuva|Norrtäljeån laskee Norrtäljevikeniin Norrtäljessä. Norrtäljeånin vesistö (, vesistöaluetunnus 59) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Norrtäljeånin (myös Ålderskärrån) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 352 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.
Pääuoma Vesistön pääuomana on alajuoksulla sen nimikkojoki Norrtäljeån, joka alkaa Lommarenjärvestä ja on vain 1,75 kilometriä pitkä. Järvi on maatunut erilleen Norrtäljevikenin lähes 20 kilometriä pitkästä ja hyvin kapeasta lahdesta. Joen keskivirtaama (MQ) on 2,6 kuutiometriä sekunnissa, mikä tekee alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.
Vesistön valuma-alue Norrtäljeånin vesistö sijaitsee suuren Norrströmin vesistön (tunnus 61) itäpuolella, jonka rannikkoalueella on kuusi pienempää päävesistöä. Sillä on yhteinen vedenjakaja usean päävesistön kanssa. Niitä ovat sen luoteispuolella sijaitsevilla kolmella vesistöllä Norrströmin vesistöllä, Olandsånin vesistöllä (tunnus 56) ja Skeboånin vesistöllä (tunnus 57). Norrtäljeånin vesistön pohjoispuolella näin on vain Broströmmenin vesistön (tunnus 58) kanssa. Vielä Norrtäljeånin vesistön lounaispuolella sijaitsee yksi päävesistö Åkerströmin vesistö (tunnus 60) ja loput ovat joensuun ympäristössä mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on Norrtäljeånin vesistöä paljon suurempi. Suuri kokoero johtuu siitä, että Norrtäljeviken työntyy niin pitkälle sisämaahan ja pienille vesistöille jää tilaa.
Valuma-alueen piirteitä Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (38,6 %), turve (5,7 %), kalliomaa (12,6 %), hiekka ja sora (3,4 %), multamaa (8,8 %), savimaa (22,0 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (55,0 %), soita ja kosteikkoja (1,0 %), viljelymaita (24,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,4 %) sekä joutomaita (8,9 %). Näiden lisäksi on 7,0 % vesistöjä.
Virtaamia
SMHI on julkaissut tilastossaan Norrtäljeånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,34 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 9,82 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,39 m³/s . Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 10,0 m³/s . Suurin kuukausittainen keskivirtaama 9,4 m³/s on mitattu huhtikuussa 1982 ja pienin 0,2 m³/s viimeksi vuonna 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva ajoittuisi huhtikuulle.
Lähteet Huomautuksia
Viitteet
*