thumb|right|Sylvio Lazzari
Josef Fortunat Silvester "Sylvio" Lazzari (30. joulukuuta 1857 Bolzano – 10. kesäkuuta 1944 Suresnes) oli ranskalaistunut säveltäjä.Sylvio Lazzari Naxos
Lazzarin isä oli Napolista ja äiti itävaltalainen. Lazzari päätti 1880-luvulla omistautua kokonaan musiikille ja aloitti opiskelun Pariisin konservatoriossa Ernest Guiraud'n sekä César Franckin johdolla. Opiskeluaikanaan hän laati trion (1886), kvarteton (1887) ja okteton (1889), jotka esitettiin menestyksellä. Vuonna 1894 Eugène Ysaÿe kantaesitti Lazzarin sonaatin pianolle sekä viululle ja teki siitä kansainvälisesti tunnetun. Kaksi vuotta myöhemmin Lazzari sai Ranskan kansalaisuuden. Hänen tuotantoonsa kuuluu mainittujen teosten lisäksi sinfonia (1907), Georges Enescun kantaesittämä Rapsodia viululle ja orkesterille (1922), muita orkesteriteoksia, yli viisikymmentä vokaalimusiikkiteosta, parikymmentä soolopianoteosta ja viisi oopperaa. Oopperoiden joukossa on La Lépreuse (1899–1902).
Lazzari toimi jonkin aikaa Pariisin Wagner-seuran puheenjohtajana ja Opéra de Monte-Carlon kuoromestarina. Hän kuoli keuhkoveritulppaan kotonaan Suresnes'ssa. Lazzarilla oli yksilöllinen tyyli, johon hän oli yhdistellyt vaikutteita Richard Wagnerilta, Ernest Chaussonilta ja César Franckilta.
Lähteet
Aiheesta muualla IMSLP: nuotteja
Luokka:Ranskalaiset säveltäjät Luokka:Oopperasäveltäjät Luokka:Etelätirolilaiset henkilöt Luokka:Vuonna 1857 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet