Saarijärvi on Uudellamaalla Lohjalla ja Karkkilassa Sepänkylän itäpuolella sijaitseva järvi.
Maantietoa Saarijärvi on 3,2 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 144 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on muodostunut ylängölle mäkiseen moreenimaastoon, jossa pienet mäet ja laaksot vuorottelevat muodostaen järveen niemiä ja lahtia. Järvestä erottaa kaksi järvenselkää, joiden väliin työntyy etelärannasta Pitkänokan niemi. Järvi on Pitkänokan edustalla 200 metriä leveä. Itäisessä järvialtaassa on lisäksi koilliseen työntyvä kilometrin pituinen ja kapea lahti, jonka pohjukassa on kaksi sivulahtea. Järven länsipäässä sijaitsee Römminlahti, länsiosan pohjoisrannassa Lintusaarennokka, Pitkänokan itäpuolella Mäkilänlahti, ja vastarannalla Kouvoonholmanlahti, ja koilliseen työntyvässä lahdessa pienempi Kivitokeenlahti. Saarijärven erottaa Jäljänjärvestä Tammenharju, jonka ohi virtaa Tammenjoki.
Järvessä on 16 saarta, joiden pinta-ala on 0,93 hehtaaria. Niistä 10 on yli aarin ja loput kuusi ovat alle aarin kokoisia saaria. Kivitokeenlahdessa on yksi kalliosaari, itäpuolen järvialtaassa Kouvoonholmanlahden ympäristössä Paskoisaari ja todennäköisesti Kouvoonholma ja lisäksi kaksi luotoa, ja Pitkänokkaa vastapäätä Salakkasaari. Muut saaret sijaitsevat läntisessä järvialtaassa. Sen matalassa osassa sijaitsee saaristo, jonka saaria ovat esimerkiksi Palosaari, Lintusaari, Koivusaari, Mäntysaari ja Seivässaari. Loput saarista ovat pieniä luotoja.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niiden mukaan järven pohja on epätasainen. Järven tilavuudeksi on määritetty 4,69 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,2 metriä. Järven syvyys on 13,5 metriä ja tämä kohta sijaitsee Pitkänokan luoteispuolella 80 metriä rannasta . Järvessä esiintyy neljä 6-metristä syvännealuetta. Niistä suurin on itäisessä järvialtaassa ja se on 1,5 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Koillispään lahdessa on toinen ja läntisessä altaassa löytyy kaksi pienialaista syvännettä. Vesi yltää 10 metriin pääaltaassa kahdessa kohtaa ja koillisosan lahdessa. Järven rannat ovat enimmäkseen matalia.
Järven rantaviivan pituus on 16,3 kilometriä, josta saarten osuus on 1,3 kilometriä. Se on paljon pienelle järvelle. Rannat ovat metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rikkovat vain muutamat soistuneet rannat. Peltomaata ei ole ollenkaan. Rannikolla on vain pari kiinteästi asuttua tilaa, mutta rannoille on rakennettu yli 100 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet, jotka haarautuvat Kärkölän ja Pusulan väliseltä yhdystieltä 1280, tai alkavat valtatieltä 2 Seterinkulmalla ja Vuotinaisessa. Järvi sijaitsee pääosin Lohjan kaupungissa, mutta pieni osa koillispään lahtea kuuluu Karkkilan kaupunkiin.
Luontoarvoja Vesienhoitoyhdistys Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys on perustettu vuonna 2004. Yhdistyksen tarkoituksena on säilyttää Salovesi ja Saarijärvi ja niiden välissä sijaitseva Kahilainen kelvollisina virkistyskäyttöä ajatellen.
Vedenlaatu Tässä on käytettävissä toistakymmentä vesinäytteiden mittaustuloksia vuosilta 1996–2025. Mittausajankohtina oli veden näkösyvyys 1,1–2,9 metriä, veden sameus 0,83–1,6 FNU (kirkasta), vedenväri 30–100 mg Pt/l (selvä humusvaikutus) ja happamuustaso pH 6,5–7,2. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat jonkin verran eri mittauskerroilla. Kokonaisfosforipitoisuus oli 5–19 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 360–500 μg/l, mikä on tyypillistä karuille metsäjärville.
Vesistösuhteet Saarijärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06), jonka Tarkeelanjärven alueeseen (23.063) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 27,11 neliökilometriä . Pääosa järven kautta virtaavasta vedestä tulee Pusulanjoen vesistön pääreitin virtaamasta. Salovedestä (141 ha) laskee joki Saarijärven länsipäähän ja itäpäästä jatkaa Tammijoki Jäljänjärveen (54 ha). Muut järveen tulevat virtavedet on lyhyitä ojia tai puroja. Järven koillisrantaan tulee pienen Ruoholammin kautta virtaava oja. Lampi on ainoa Saarijärven lähialueen järvi. Järven vedenpinnan korkeus on 117,9 metriä mpy (N2000), joka on lähes sama kuin yläpuolisessa Salovedessä, mutta 1,3 metriä ylempi kuin alapuolisessa Jäljänjärvessä.
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, johon on merkitty ”Saarijärvi”. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven karttanimi kirjoitettu muodossa ”Saarjärvi”. Järven kautta on merkitty säännöllisesti jäätä pitkin kulkeva talvitie. Saarijärvi vaikuttaisi olevan suorassa yhteydessä Jäljänjärveen, joka on mahdollista vain silloin, jos Jäljänjärven vedenpinta on noussut korkeammalle. Jos tämä on totta, voidaan sen aiheuttajaksi osoittaa Ahtiaisen laskujoessa toimiva vesimylly tai vesivoimalla toimiva sahalaitos. Asiaa puoltaa Jäljänjärven kaksi saarta, jotka olisivat mahdollisia korkean veden aikana. Vedenpinnan nykytasolla on olemassa vain yksi saari. Tulkinta on epävarma, joten sille tulisi löytää muita lähteitä. Kartasta on jäänyt puuttumaan Saloveteen kuuluva Kahilainen. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdessä (katso oikealla) on järvien vedenpinnat mitattu ja merkitty eri korkeuslukemalla. Tämä siitäkin huolimatta, että kartassa on merkittynä ”Antiaistensaha”. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on järven karttanimi muodossa ”Saarijärvi”. Sen länsiosassa on rantojen lähellä kaksi maatilaa: ”Järvenpää” ja ”Saarijärvi”. Kolmas maatila ”Kahilisto” sijaitsee järven pohjoispuolella.
Vuosien 1958 ja 1960 peruskartoissa on peltomaita edellistä karttaa vertaamalla hieman enemmän. Esimerkiksi pohjoisrannassa on pieniä peltopalstoja. Saloveden ja Saarijärven vedenpinnoissa on vain 0,1 metrin korkeusero. Vuoden 1980 kartassa huomataan, että rantapellot on metsitetty ja rannoille on rakennettu yli 70 vapaa-ajan asuntoa ja niille metsäautotiet, ja vuonna 1990 yli 100 vapaa-ajan asuntoa.
Lähteet
Aiheesta muualla Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys (verkkosivu) Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys (FaceBook) saarijarvisalovesi (Instagram)
Luokka:Karkkilan järvet Luokka:Lohjan järvet Luokka:Tarkeelanjärven alue