Sioule on Allier'n sivujoki Ranskan keskiylängön pohjoisosassa. Se alkaa Lac de Servièresistä Monts Doren alueelta, josta se virtaa ensin pohjoiseen, myöhemmin Menat'n sivuutettuaan koilliseen. Se on 163,74 kilometriä pitkä, ja se kulkee Puy-de-Dômen ja Allier'n departementtien alueilla. Suurimman osan matkastaan se kulkee Combraillesin seudulla. Sioule laskee Allier-jokeen La Ferté-Hauterivessä, 219 metrin korkeudella meren pinnasta, Saint-Pourçain-sur-Sioulen koillispuolella.
Nimen alkuperä Joen nimen oksitaaninkielinen alkumuoto on Siula. Tämä nimi esiintyy useita kertoja Pontgibaud'sta kotoisin olleen kirjailija Benezet Vidalin teoksissa. Hänen romaanissaan Jan Combralha tällä joella on tärkeä merkitys.
Maantiede thumb|Sioule lähellä Châteauneuf-les-Bainsiä. Sioule on 163,7 kilometrin pituinen. Se kulkee muun muassa Saint-Bonnet-près-Orcivalin, Pontgibaudin, Olbyn, Châteauneuf-les-Bainsin, Ébreuilin ja Saint-Pourçain-sur-Sioulen kautta ja laskee Allier-jokeen lähellä viimeksi mainittua.
Vuonna 1968 Siouleen rakennettiin 63,5 metrin korkuinen pato, Barrage des Fades. Sen taakse muodostui 385 hehtaarin laajuinen patoallas, johon mahtuu vettä 69 miljoonaa kuutiometriä.. Jo aikaisemmin oli Queuilleen vuonna 1905 rakennettu pato. Nämä padot mahdollistavat vesivoiman käytön sähköenergian tuotantoon.
Hieman Barrage des Fadesista alavirtaan Sioulen yllä kulkee 133 metrin korkuinen rautatien viadukti, Viaduc ferroviaire des Fades joka vuoteen 1973 saakka oli maailman korkein laatuaan. Nykyisin ennätystä pitää hallussaan 200 metrin korkuinen Mala Rijekan viadukti Montenegrossa.
Sivujoet
Siouleen laskee 64 sivujokea, joista suurimmat virran suunnassa lueteluina ovat: Gorce Sioulot (vasemmalta), yhtyy Siouleen Olbyssä confluent à Olby) Miouze Tourdoux Sioulet (laskee Fabes-Besserven tekojärveen) ; Saunade Coli (laskee Fades-Besserven tekojärveen) Chalamont (laskee Fades-Besserven tekojärveen) Verdun Gourdonne (rajana Puy-de-Dômen ja Allier'n departementtien välillä) Cèpe Veauce Bouble (vähän ennen Saint-Pourçain-sur-Sioulea) Gaduet Douzenan.
Hydrologia Sioule Saint-Pourçainissa
Sioulen valuma-alueen pinta-ala on 2458 neliökilometriä. Sen keskimääräinen virtaama Saint-Pourçain-sur-Sioulen kohdalla, laskettuna 55 vuoden ajalta 1967–2021, on 24,30 kuutiometriä sekunnissa.
Joen virtaama on suurimmillaan talvikaudella joulukuusta huhtikuuhun, helmikuussa keskimäärin 45,6 m3/s, ja pienimmillään elokuussa, keskimäärin 7,48 m3/s.
Pienimmät virtaamat thumb|right|Château-Rocher. Keskimäärin kerran viidessä vuodessa Sioulen virtaama pienenee siinä määrin, että kolmena peräkkäisenä päivänä se on keskimäärin vain 1,8 kuutiometriä sekunnissa.
Tulvat Sioulessa esiintyy toisinaan huomattavia tulvia. Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama saavuttaa arvon 200 m3/s ja joka viides vuosi arvon 300 m3/s. Viimeksi mainittu vastaa suunnilleen Seinen keskimääräistä virtaamaa Pariisin kohdalla. Kerran kymmenessä vuodessa Sioulen virtaama ylittää arvon 370 m3/s, kerran 20 vuodessa arvon 370 m3/s ja kerran 50 vuodessa jopa arvon 530 m3/s. Suurin mitattu hetkellinen virtaama Saint-Pourçain-sur-Sioulen kohdalla on ollut 580 m3/s 1. toukokuuta 1983, kun taas suurin keskivirtaama yhden vuorokauden aikana on ollut 449 m3/s 22. toukokuuta samana vuonna.
Sademäärä ja ominaisvirtaama
Vuotuinen sademäärä Sioulen valuma-alueella on keskimäärin 313 millimetriä, mikä vastaa suunnilleen koko Ranskan keskiarvoa. Neliökilometrin alueella sataa keskimäärin 9,9 litraa vettä sekunnissa.
Eläimistö
Muutamat eläimet kuten saukko, majava ja lohi olivat välillä jo hävinneet Sioulesta mutta ovat viime aikoina palanneet. Joen patoihin Pontgibaud'ssa ja Queuillessä on tehty rakenteita, jotka mahdollistavat saukkojen liikkumisen.
Joen keskijuoksulla Châteauneuf-les-Bainsin ja Ébreuilin välillä yleisin kalalaji on taimen, joka muodostaa 50 % kaikkien kalojen yhteenlasketusta yksilömäärästä. Toisella sijalla on jokibarbi. Pongibaud'n ja Faden padon välillä kaksi yleisintä kalalajia ovat taimen ja ahven. Jenzat'n alapuolella yleisin on nokkasärki.
Jokivarren jyrkillä rantakallioilla ja -törmillä Château-Rocher'n ja Chouvignyn välillä pesivät muuttohaukat ja huuhkajat.
Nähtävyyksiä Sioulen varrella on useita nähtävyyksiä ja mielenkiintoisia kohteita: Queillen meanderi (), huomiota herättävä joen mutka eli meanderi Queuillen kunnan alueella. Meanderi näkyy kokonaisuudessaan Paradisin näkötornista Queillen kylän läheisyydestä. Koska joessa noin kilometrin päässä Queuillestä alavirtaan on pato, meanderissa on aina runsaasti vettä. Fadesin viadukti (), Ranskan korkein rautatieviadukti, jonka pohjoispää sijaitsee Sauret-Besserven, eteläpää Les Ancizes-Compsin kunnassa. thumb|right|Menat'n silta thumb|Sioule Ébreuilissä. Château-Rocher, 1000-luvun lopulla rakennettu linna Saint-Rémy-de-Blot'n kunnassa. Bourbon-sukuisen Archambaud IV:n rakennuttama linna hallitsee näkymiä Sioulen näkymiä Menat'n sillan läheisyydessä Menat'n kunnassa, ja sieltä käsin aikoinaan vartioitiin Auvergnen ja Bourbonnais'n välistä rajaa. Menat'n silta (), ainoa Soulen ylittävä silta Ébreuilin ja Châteauneuf-les-Bainsin välisellä osuudella. Silta rakennettiin 1000-luvulla, jolloin Sioule oli kulkureittinä Auvergnen ja Bourbonnais'n välillä. Menat'n romaanistyylinen clunyläinen luostari Sioulen solat, joissa joki kulkee 5 kilometrin matkan kapeassa solassa, jota molemmilta puolilta reunustavat jyrkkärinteiset rantakalliot. Jokea myötäilevä tie alittaa tunnelissa yhden kallioista. Chouvignyn linna Saint-Quintinin linna Saint-Quintin-sur-Sioulessa joen oikealla rannalla lähellä Ébreuiliä. Pyhän Leodegarin kirkko (), romaanistyylinen luostarikirkko Ébreuilissä. Rochefortin linna, joka hallitsee joen vasemman rannan näkymiä Ébreuilin alapuolella. Rouzat'n ja Neuvialin viaduktit, jotka ylittävät Siouleen sen oikealta puolelta liittyvän laakson. Ne rakennettiin vuonna 1869 Eiffel-yhtiön suunnittelemina, ja ne on luokiteltu historiallisiksi muistomerkeiksi.
Matkailu ja urheilu
Sioulen laaksossa kulkevat merkityt vaellusreitit GR 30, GR 33, GR 441 ja GR 463. Niihin liittyvät lyhemmät ulkoilureitit, jotka kulkevat osittain samoja polkuja pitkin. Yksi sellainen johtaa Ébreuilistä Lazizolleen, kulkee Chovignyn linnan ohi ja Veaucen metsäisen laakson kautta. Toinen reitti seuraa Rouzat'n solia ja jatku Bellenavesin tasangon kautta Charroux'n keskiaikaiseen kylään.
Sioule tunnetaan myös kalastusmahdollisuuksistaan. Siitä saadaan muun muassa taimenta.
Sioulella harrastetaan kajakkimelontaa. Suosittuja melontareittejä ovat: 2 kilometrin pituinen osuus Pontgibaudin sillalta Péchadoiren myllylle. 21 kilometrin pituinen osuus Péchadoiresta Bouchet'n sillalle. 50 kilometrin pituinen osuus Queuillen padolta Rouzat'han, mistä turistien suosiossa on varsinkin Menat'n ja Chouvignyn välinen osuus. Myös Sioulen sivujoen Sioulot'n seuraavat osuudet ovat suosittuja kajakkimelontareittejä: 9 kilometrin pituinen osuus tien D 987 sillalta tien D 19 sillalle ja 11 kilometrin pituinen osuus tien D 19 sillalta Pontaumuriin, Combraillesin solaan.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Ranskan joet Luokka:Loiren vesistö Luokka:Auvergne-Rhône-Alpes