Liechtensteinin ruhtinas () on Liechtensteinin ruhtinaskunnan valtionpäämies. Valtionpäämiehen oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu Liechtensteinin perustuslakiin, joka määrittelee ruhtinaskunnan perustuslailliseksi perinnölliseksi monarkiaksi, joka perustuu demokraattisiin ja parlamentaarisiin periaatteisiin.
Nykyisenä ruhtinaana toimii Hans Adam II, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1989. Ruhtinaan jokapäiväisiä velvollisuuksia on kuitenkin vuodesta 2004 lähtien hoitanut hänen poikansa kruununprinssi Alois.
Historia ja vallanperimys Vuosisatojen varrella Liechtensteinin ruhtinaat ovat omistautuneet politiikalle vaihtelevalla intensiteetillä. Monet heistä toimivat menestyksekkäästi korkeissa asemissa Habsburgien hallitsijoiden hovissa. He pyrkivät ylläpitämään Liechtensteinin suvun perinteitä sukupolvelta toiselle ja säilyttämään ja laajentamaan sen omaisuutta, usein huomattavalla diplomaattisella ja taloudellisella osaamisella. Hallitsijasuvun merkittävää taidekokoelmaa on kartutettu 1500-luvulta asti.
Kruununperimystä säätelee laki ruhtinasperheestä, joka määrittelee ruhtinaallisen perheen pään myös Liechtensteinin ruhtinaaksi. Kruunu periytyy hallitsijan vanhimmalle pojalle. Kruununperillinen voi toimia hallitsevan ruhtinaan sijaishallitsijana, mikäli hän on täysi-ikäinen. Ruhtinasperhettä käsittelevää lakia voidaan muuttaa vain perheeseen kuuluvien äänioikeutettujen henkilöiden 2/3-enemmistöllä eikä sitä voi kumota esimerkiksi Liechtensteinin perustuslain nojalla. Maaliskuussa 2021 ruhtinasperheen aikuisten jäsenten määräksi ilmoitettiin 122.
Elokuussa 2026 kruununperimyslakia muutettiin siten, että kruunun perii jatkossa ruhtinaan vanhin lapsi sukupuoleen katsomatta. Aikaisemmin perillisen tuli olla mies. Uutta kruununperimyslakia sovelletaan vain kruununprinssi Aloisin jälkeläisiin. Hänen vanhin lapsensa ja oletettu perijänsä on Joseph Wenzel.
Toimenkuva ja valtaoikeudet Ruhtinas edustaa valtiota ulkomailla ja huolehtii maan ulkosuhteista. Esimerkiksi lähetystön perustaminen Berniin vuonna 1944, maan liittyminen YK:hon vuonna 1990 ja sen liittyminen Euroopan talousalueeseen (ETA) vuonna 1995 olivat kaikki tulosta hallitsevien ruhtinaiden ulkopoliittisista aloitteista. Liechtensteinin perustuslain 8. artiklan mukaan sellaiset kansainväliset sopimukset, joiden mukaan valtion aluetta tai muuta omaisuutta on luovutettava, valtion riippumattomuuteen kosketaan, kansalaisvapauksia rajoitetaan tai maalle asetetaan uusia rajoituksia vaativat maapäivien (parlamentin) suostumuksen sekä hallituksen ja valtionpäämiehen (ruhtinaan) hyväksynnän. Asioista, jotka vaativat maapäivien hyväksynnän, voidaan järjestää myös kansanäänestys.
Liechtensteinin ruhtinas vaikuttaa lainsäädännölliseen prosessiin oikeudellaan tehdä hallitukselle aloite ja oikeudellaan määrätä rangaistuksia, joiden pätevyys riippuu rangaistuksen laadusta.
Hallitsevalla ruhtinaalla on oikeus julistaa ruhtinaallisia määräyksiä, joilla hän esimerkiksi avaa maapäivät. Hätätilamääräyksillä ruhtinas voi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin turvatakseen valtion turvallisuuden ja hyvinvoinnin ilman maapäivien osallistumista, mutta pääministerin hyväksynnällä.
Vuoden alussa Liechtensteinin ruhtinas avaa maapäivät ja vuoden lopussa päättää ne. Ruhtinas voi myös keskeyttää maapäivät keskellä vuotta enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Hänellä on myös oikeus hajottaa maapäivät hyvästä syystä. Ruhtinas voi myös erottaa hallituksen.
Maapäivien esityksestä hallitseva ruhtinas myös nimittää hallituksen, hovioikeuden, tuomioistuimen ja korkeimman oikeuden tuomarit sekä perustuslaillisen ja hallinto-oikeuden presidentit ja varapresidentit.
Hallitsevalla ruhtinaalla on myös oikeus armahtaa vankeja sekä lieventää heidän rangaistuksiaan. Hänellä on myös oikeus yleisiin armahduksiin eli kumota aloitettuja tutkimuksia. Kaikki tuomiovalta on tuomareilla, jotka toimivat ruhtinaan nimissä ja ovat vastuussa teoistaan suoraan ruhtinaalle. Kaikki tuomiot Liechtensteinissa langetetaan ruhtinaan nimissä.
Ruhtinas on myös Ruhtinaskunnan ansioritarikunnan suurmestari ja voi myöntää aatelistitteleitä. Hallitseva ruhtinas ja kruununprinssi eivät saa olla minkään muun maan kuin Liechtensteinin kansalaisia. Kruununprinssin tulee viimeistään kruununperijäksi nimittämisensä yhteydessä luopua kaikista muista mahdollisista kansalaisuuksistaan.
Palkkio, etuudet ja tittelit Valtio maksaa hallitsevalle ruhtinaalle vuosittain 250 000 frangin palkkion, joka on verovapaa. Suurin osa monarkian varallisuudesta on kuitenkin peräisin LGT Group -nimisestä pankista ja Liechtensteinin ruhtinaan säätiöstä.
Ruhtinaan virallinen asunto on Vaduzin linna. Se on avoinna yleisölle vain poikkeustapauksissa.
Liechtensteinin ruhtinaan tittelin lisäksi hallitseva ruhtinas on historiallisista syistä myös Troppaun ja Jägerhofin herttua. Kaikki ruhtinasperheen syntyperäiset jäsenet kantavat titteliä Rietbergin kreivi. Hallitsevaa ruhtinasta puhutellaan seuraavasti: "Teidän korkeaylhäisyytenne, [etunimi] Liechtensteinin ruhtinas ()".
Katso myös Luettelo Liechtensteinin ruhtinaista Liechtensteinin politiikka
Lähteet
*