pienois|pysty|Yhdysvaltalainen kongressiedustaja Marcia Fudge vuonna 2018 pitelemässä paitaa, jossa lukee ”Pysy valveilla – äänestä”. Woke (lausutaan englanniksi /woʊk/) tarkoittaa valveutuneisuutta tai henkilön yhteiskunnallista tiedostamista. Wokessa kiinnitetään huomio vähemmistöihin, syrjintään ja vihapuheeseen. Erään amerikkalaisen määritelmän mukaan ”Woke on yhden sanan tiivistelmä vasemmistolaisesta poliittisesta ideologiasta, joka keskittyy sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kriittiseen rotuteoriaan." Suomessa vasemmisto on myös alkanut vierastaa käsitettä ja pitää sitä oikeistolaisena leimakirveenä.
Woke-kulttuurissa on kyse tasa-arvoisuudesta. Valta-asemia havainnollistetaan kuviolla etuoikeuskehästä, joka auttaa hahmottamaan intersektionaalisuutta, valtaa ja etuoikeuksia yhteiskunnassa. Lähellä Project 2025:ttä oleva Center for Renewing America määrittelee woken ideologiaksi, joka uskoo, että Yhdysvallat on yhteiskunta, joka sortaa rodun ja identiteetin perusteella.
Woke-käsite tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuodesta 2014 alkaen Black Lives Matter -liikkeen yhteydessä. 2010-luvun lopulla Yhdysvaltain konservatiivinen oikeisto alkoi käyttää wokea halveksuvana ilmaisuna, jolla viitattiin arvoliberalismiin tai amerikkalaisen vasemmiston aatteisiin, kuten identiteettipolitiikkaan ja intersektionaaliseen feminismiin. Se yhdistettiin myös cancelointiin, jossa henkilö tai yritys otetaan boikotin kohteeksi. Käsitteen synonyymina Yhdysvalloissa alettiin käyttää ilmaisua social justice warrior (suom. 'sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi').
The Economist -lehden mukaan vuonna 2015 liikkeelle lähtenyt woke-aalto saavutti huippunsa Yhdysvalloissa vuosina 2021–2022, minkä jälkeen se alkoi hiipua. Esimerkiksi The New York Times kirjoitti valkoisesta etuoikeudesta yli kuusi kertaa useammin vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2023.
Etymologia Woke on alun perin Yhdysvaltain afroamerikkalaisen väestön slangissaan käyttämä verbin wake ’herätä’ partisiipin perfekti (yleiskielen woken), jota käytetään myös adjektiivin awake merkityksessä. Woke on suomeksi sananmukaisesti ’herännyt’ tai ’hereillä oleva’. Esimerkiksi Harlemissa 1920-luvulla järjestettyä tapahtumaa, joka järjestettiin viidestä iltapäivällä aamuviiteen asti, nimitettiin sanoilla "Stay Woke Ball".
Vuonna 1938 blueslaulaja Leadbelly käytti sanaa kappaleessaan ”Scottsboro Boys”, joka kertoi tapauksesta, jossa yhdeksää afroamerikkalaista poikaa syytettiin kahden valkoisen naisen raiskaamisesta. 1900-luvun puoliväliin mennessä sana alkoi tarkoittaa mustan väestön keskuudessa tietoista, valveutunutta henkilöä.
Lehdistössä woke-sana esiintyi vuonna 1962, kun The New York Timesin artikkelissa kirjoitettiin valkoisten jazz-harrastajien lainaamasta Harlemin mustien slangista. Vuonna 1971 mustasta johtajasta Marcus Garveysta kertovassa musikaalissa esiintyi sanonta stay woke, ’pysy valveilla’.
Sanan käyttö 2010-luvulla Vuonna 2012 sanontaa stay woke teki Twitterissä tunnetuksi muusikko Erykah Badu, joka oli aiemmin käyttänyt sitä kappaleessaan ”Master Teacher” vuonna 2008. Twitter-viestissään Badu viittasi venäläisen aktivistiryhmä Pussy Riotin pidätykseen Venäjällä. Sanonta stay woke tarkoittaa toimittaja Ndéla Fayen mukaan sitä, että etnisiin ryhmiin ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvien epäoikeudenmukaisuuksien tiedostaminen on aktiivinen ja jatkuva prosessi.
Woke-sana tuli yleisesti tunnetuksi vuonna 2014 Black Lives Matter -liikkeen (BLM) yhteydessä, etenkin sosiaalisen median kautta. Käsite liitettiin tietoisuuteen Yhdysvaltain mustien kokemasta poliisiväkivallasta. Sanan yleistymiseen vaikutti Twitter, jossa lyhyttä sanaa oli helppo levittää aihetunnisteena. Vuosi 2016 oli woke-sanan käytön huippuvuosi. Se esiintyi BLM-liikkeestä tehdyissä dokumenttielokuvissa, musiikkikappaleissa ja esimerkiksi vuosina 2017–2019 esitetyssä televisiosarjassa Dear White People. Sanan woke ’valveutunutta’ tarkoittava merkitys lisättiin englanninkielisiin Oxford English Dictionary- ja Merriam-Webster-sanakirjoihin vuonna 2017.
Sosiaalitieteilijä Wilfred Reilly katsoo, että woke-ajattelun mukaan tärkeitä ovat valtarakenteet. Yhteiskunnallisen vallan omistaminen on toisaalta nollasummapeliä. Ongelmana on vallan epätasainen jakautuminen eri identiteettiryhmien välillä. Se johtuu syrjinnästä, jota erilaiset sortavat rakenteet pitävät yllä. Ratkaisu vallan epätasa-arvoon on yhteiskunnallisten asemien tasaaminen eri ryhmien välillä käyttäen kiintiöitä ja muita "positiivista syrjintää” sisältäviä keinoja.
Sanan laajentunut käyttö herätti syytteitä kulttuurisesta omimisesta: woke-sanaa alettiin käyttää aivan muihin tarkoituksiin kuin viittaamaan mustan väestön kokemaan väkivaltaan ja syrjintään. Vox-lehden Aja Romanon mukaan wokesta tuli yhden sanan mittainen tiivistelmä vasemmistolaisesta poliittisesta ajattelusta, jossa keskeistä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja kriittinen rotuteoria. Käsitteen woke väitettiin kuvaavan etenkin Y-sukupolven eli millenniaalien ajatusmaailmaa. Arvostelijoiden mielestä etenkin monien valkoisten käyttämänä muotisanana woke muuttui hyvesignaloinniksi. Hyvesignaloinnilla tarkoitetaan käytöstä, jolla pönkitetään omaa mainetta julistamalla äänekkäästi kannattavansa hyviä asioita, näkemättä kuitenkaan vaivaa asioiden edistämiseen. Pinkkipesun tavoin puhuttiin ”valveutuneisuuspesusta” (woke-washing), jolla yritykset pyrkivät kiillottamaan kuvaansa.
pienois|Black Lives Matter -mielenosoitus Kanadassa 2020. 2010-luvun lopulla yhdysvaltalainen konservatiivinen oikeisto alkoi käyttää woke-sanaa halventavassa merkityksessä. ”Konservatiivisessa etelän baptistien yhteisössäni käsitteestä on tullut haukkumasana, jota käytetään kaikista jotka ovat huolissaan oikeudenmukaisuudesta ja rasismista”, yhdysvaltalainen teologi kommentoi Vox-lehdelle vuonna 2020.
Kiistat liittyivät osaltaan Yhdysvaltain poliittiseen kahtiajakoon. Yhdysvaltain presidentiksi tuli republikaanisen puolueen Donald Trump vuonna 2017. Poliittinen polarisaatio syveni asymmetrisesti: republikaanisen puolueen kannattajia siirtyi enemmän oikealle kuin demokraattisen puolueen kannattajat vasemmalle. Demokraattisessa puolueessa, erityisesti sen vasemmistolaisemmassa osassa, taas keskusteltiin uusista rasismiin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten mahdollisista korvauksista orjien jälkeläisille. Antirasismin ja intersektionaalisuuden kaltaiset käsitteet tulivat aktivisti- ja yliopistopiireistä poliittiseen keskusteluun.
Black Lives Matter -liike ja woke-sana nousivat uudelleen laajaan tietoisuuteen vuonna 2020, kun George Floydin kuoleman jälkeen syntyi maailmanlaajuisia mielenosoituksia. ”Woke-siirtymäksi” kutsuttiin ilmiötä, jossa monet aiemmin sivussa olleet aiheet tulivat 2020-luvulla keskustelun kohteeksi. Myös mustien alistetun aseman Yhdysvaltain historiassa on nähty tulleen paremmin osaksi valkoisen väestönosan tiedostamista.
Woke-ilmiötä tutkinut Oskari Lahtinen arveli vuonna 2024, että ilmiö oli jo saavuttanut huippunsa Yhdysvalloissa ja arvostelu wokea kohtaan on kasvamassa.Lahtinen 2024 Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan Antti Kivijärven mukaan ilmiö ei ole laantumassa.
Woke-ilmiön kritiikki pienoiskuva|Yhdysvaltain sisällissodan kenraali Robert E Leen patsas poistettiin New Orleansissa 19.5.2017. Vuoden 2016 jälkeen tulkinnat woke-sanan käytöstä muuttuivat kielteisemmiksi. 2010-luvun loppuun mennessä woke-sanasta oli tullut yhdysvaltalaisen konservatiivisen oikeiston käyttämä käsite, jolla viitattiin yhdysvaltalaiseen vasemmistoon liittyviin aatteisiin. Julkisessa keskustelussa woke-kulttuuri yhdistettiin cancelointiin eli call out -kulttuuriin, jossa henkilö tai yritys otetaan boikotin kohteeksi.
Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama arvosteli vuonna 2019 asennetta, jossa valveutuneisuus tarkoittaa call out -kulttuuria eli tuomitsemista erityisesti internetissä. Sosiologian professori Alexander Riley vertasi vuonna 2019 woke-aatetta kristilliskonservatiivisessa First Things -lehdessä alkuperäiskansojen totemismiin. Pohjois-Koreasta Yhdysvaltoihin paennut Park Yeon-mi sanoi vuonna 2021 joutuvansa Columbian yliopistossa pitämään suunsa kiinni samaan tapaan kuin entisessä kotimaassaan. Hänen mukaansa yhdysvaltalaisissa oppilaitoksissa tapahtuu erilaisten näkemysten tukahduttamista ja Korean kastijärjestelmää muistuttavaa valkoisten miesten syyttelyä.
Helen Pluckrose ja James A. Lindsay kuvasivat woke-ajattelun kehitystä vuonna 2020 julkaistussa teoksessaan Cynical Theories ja esittivät sitä koskevaa arvostelua. Kirjoittajat kutsuvat ilmiötä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeeksi (Social Justice Movement)”Social Justice Movement – – or, increasingly ’wokeism’”. Teoksessa: Pluckrose & Lindsay 2020, s. 14. ja liittävät sen sellaisiin käsitteisiin kuin poliittinen korrektius.Pluckrose & Lindsay 2020, s. 14. Pluckrosen ja Lindsayn mukaan woke-kulttuurissa on keskeistä identiteettipolitiikka, jossa puolustetaan valtasuhteissa alistettuun asemaan jääneitä ryhmiä.Pluckrose & Lindsay 2020, s. 11–20. Pluckrose ja Lindsay katsovat, että postmodernista kriittisestä teoriasta kehittyi uusi irrationaalinen ja suvaitsematon uskonto, joka käynnisti länsimaissa kulttuurisodan.Pluckrose ja Lindsay 2020, s. 12, 16–17, 207–208.
Filosofi Susan Neiman kuvaa vuonna 2023 ilmestyneessä Left Is Not Woke -kirjassaan, miten historiankirjoitus siirtyi 1900-luvun puolivälissä sankarikeskeisyydestä uhrien korostamiseen. Aluksi tämä oli perusteltu moraalinen korjaus: aiemmin vaiennettujen kokemusten ja oikeuksien tunnustamista. Myöhemmin uhristatusta alettiin kuitenkin pitää lähes sosiaalisena etuna. Neimanin mukaan woke-politiikan perusoletukset ovat ristiriidassa vasemmiston perinteisten arvojen — universalismi, oikeuden ja vallan erottaminen sekä edistykseen uskominen — kanssa. Hän on huolissaan erityisesti tribalismista, sillä hänen mukaansa se heikentää vasemmiston poliittista voimaa ja kykyä torjua äärioikeiston heimolaisuuteen nojaavia näkemyksiä.
Vuonna 2021 woke-sana oli yhdysvaltalaisessa poliittisessa julkisuudessa jo ensisijaisesti halventava ilmaisu. Woke yhdistettiin cancel-kulttuuriin, jossa yksilö voidaan väärän mielipiteen vuoksi painostaa pois työpaikaltaan tai sulkea puhetilaisuudesta. Entinen presidentti Donald Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa vuonna 2021, että Joe Bidenin hallinto ”tuhoaa Yhdysvallat wokella”. Vuoden 2021 kyselyssä 79 prosenttia demokraateista kannatti Black Lives Matter -liikkeen ilmaisemia ajatuksia, mutta republikaaneista vain 16 prosenttia. Republikaanien johtaja senaatissa Mitch McConnell varoitti vuonna 2022 yrityksiä sekaantumasta politiikkaan, kun ne tekevät sen ”wokeismin” nimissä. Taustalla oli eräiden suuryritysten arvostelu republikaanien ajamaa äänestysoikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä kohtaan. Republikaanien Steve Bannon arvosti Venäjän presidentti Vladimir Putinia vuonna 2022 ”anti-wokena” johtajana. Yhdysvaltain demokraattisessa puolueessa monet toimijat näkivät ”wokeness”-ilmiön ongelmana, kuten puhetapoihin liittyvät ylilyönnit. Esimerkiksi demokraattisessa puolueessa yleistä latinx-käsitteen käyttämistä latinoväestöstä on pidetty teennäisenä. Jotkut demokraatit vaativat, että kulttuurisen keskustelun ei tulisi viedä huomiota taloudesta.
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että opiskelijoiden halu kuunnella erimielisiä oli romahtanut. Tutkijat näkivät tässä yhtäläisyyksiä Yhdysvaltoihin, missä opetustilanteissa käsiteltäviä aiheita on yliopistoissa rajoitettu ja vaadittu turvallisia tiloja niin, ettei osallistujien tarvitse kokea ikäviä tunteita.
Woke-sana eurooppalaisessa keskustelussa Woke-käsite tuli muuttuneessa muodossaan myös eurooppalaiseen poliittiseen keskusteluun vuonna 2021. Poliittisissa kannanotoissa sanaa käytettiin kielteisessä merkityksessä kuvaamaan etnisiin ryhmiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvien vaatimusten menemisestä liian pitkälle.