Joakim Henrikinpoika Fleming (kuollut 1495 tai 1496) oli ruotsalainen aatelismies ja valtaneuvos, joka kuului Fleming-sukuun. Hänestä tehtiin valtaneuvos vuonna 1488. Hän toimi myös Vehmaan kihlakunnan kihlakunnantuomarina vuodesta 1476 ja Turun linnan voutina vuodesta 1491. Fleming omisti suuria maa-alueita niin Varsinais-Suomessa kuin Uudellamaallakin. Hänen omistuksiinsa kuuluivat Paraisilla Kuitian kartanolinna, Mynämäellä Lepistön kartano, Siuntion Suitian kartanolinna ja Uudenkaupungin Arvasalon Gammelgårdin kartano, jonka hän peri isältään ja nimesi uudelleen Sundholmiksi.
Fleming osallistui esimerkiksi Viipurin läänin puolustukseen vuonna 1495, mutta hänet mainitaan kuolleena 14. tammikuuta 1496. Fleming haudattiin Naantalin luostariin.
Joakim Fleming oli aseenkantaja Henrik Flemingin ja Valborg Jönsdotter Tawastin poika sekä ritari Claus Flemingin pojanpoika. Fleming oli naimisissa kahdesti; ensimmäisen kerran Elin Björnsdotter Stjärnkorsin kanssa ja toisen kerran Elin Eriksdotter Ge(e)tin kanssa. Flemingin lapsista ehkä kuuluisimmat ovat ritari Ivar Fleming ja valtaneuvos Erik Fleming.
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Valtaneuvokset Luokka:1400-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1495 kuolleet