Mary Ann Cotton (o.s. Robson, tunnettu myös avioituneena nimillä Mary Ann Mowbray, Mary Ann Ward ja Mary Ann Robinson; 31. lokakuuta 1832 Low Moorsley, County Durham, Yhdistynyt kuningaskunta – 24. maaliskuuta 1873 Durhamin vankila, Durham, Yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen sairaanhoitaja ja täysihoitolan pitäjä. pienoiskuva|Mary Ann Cotton, 1800-luvun puolivälissä Mary Ann Cottonia on pidetty Britannian historian verisimpänä naispuolisena sarjamurhaajana. Hänen epäillään surmanneen ennen kiinnijäämistään yhteensä noin 21 henkilöä, joukossa hänen omia lapsiaan, hänen sisarensa, äitinsä sekä useita aviomiehiä ja näiden lapsia.
Useat Cottonin elämään liittyvät yksityiskohdat, kuten hänen tarkka syntymäaikansa ja kuolemantapausten tapahtumat, ovat puutteellisesti dokumentoituja. Hänen kiinnijäämisensä jälkeen on asiasta esitetty runsaasti spekulaatioita, mikä on osaltaan vaikeuttanut tapahtumien täsmällistä varmentamista.
Varhainen elämä Mary Ann Robson syntyi Durhamin kreivikunnassa kaivosyhteisöön. Hänen isänsä oli kaivosmies, joka kuoli Mary Annin ollessa lapsi. Tämän jälkeen perheen taloudellinen tilanne heikkeni, ja äiti avioitui uudelleen. Perhe muutti useita kertoja, ja Mary Annin lapsuudesta on säilynyt vain niukasti tietoja.
Aikuisena Cotton työskenteli ompelijana ja myöhemmin sairaanhoitajana. Ammatti tarjosi hänelle vakaata toimeentuloa sekä pääsyn sellaisiin lääkkeisiin ja kemikaaleihin, joita käytettiin yleisesti 1800-luvun kotitalouksissa ja terveydenhoidossa.
Avioliitot ja kuolemantapaukset
Avioliitto William Mowbrayn kanssa Mary Ann Robson avioitui William Mowbrayn kanssa vuonna 1852. Pariskunnalle syntyi lähteistä riippuen kahdeksan tai yhdeksän lasta. Vuonna 1856 neljä heidän lapsistaan kuoli lyhyen ajan sisällä suolistotulehdukseen, joka oli aikakaudella yleinen ja usein kuolemaan johtava sairaus.
Lastensa kuoleman jälkeen William Mowbray otti itselleen sekä kolmelle elossa olleelle lapselleen huomattavan kokoisen henkivakuutuksen. Vuonna 1864 Mowbray sairastui äkillisesti ja kuoli suolistotulehdukseen, ja samana vuonna myös kaksi kolmesta vielä elossa olleesta lapsesta menehtyi. Leskeksi jäänyt Mary Ann Mowbray nosti henkivakuutuskorvaukset ja jätti henkiin jääneen tyttärensä äitinsä hoiviin.
Avioliitto George Wardin kanssa Mowbrayn kuoleman jälkeen Mary Ann työskenteli sairaanhoitajana Sunderlandin sairaalassa. Vuonna 1865 hän avioitui potilaansa George Wardin kanssa. Ward kuoli noin vuoden kuluttua häistä, ja Mary Ann jäi jälleen leskeksi saaden henkivakuutuskorvauksen.
Avioliitto James Robinsonin kanssa Jäätyään leskeksi Mary Ann Ward sai työn leskimies James Robinsonin taloudenhoitajana. Muutama viikko Mary Annin tulosta Robinsonin talouteen kuoli yksi Robinsonin viidestä lapsesta suolistotulehdukseen, jonka oireilla oli yhteneväisyyttä arsenikkimyrkytyksen kanssa. Samana vuonna Mary Ann vieraili äitinsä luona, joka kuoli noin viikon kuluttua vierailusta.
Vuonna 1867 Mary Ann ja James Robinson avioituivat. Mary Ann ja hänen tyttärensä muuttivat asumaan Robinsonin luokse. Heille syntyi avioliiton aikana kaksi lasta, joista toinen jäi eloon. Pian Mary Annin oma tytär sekä kaksi Robinsonin lasta kuolivat. Vaimon painostuksesta huolimatta Robinson kieltäytyi ottamasta henkivakuutusta ja alkoi epäillä vaimoaan. Vuonna 1869 avioliitto päättyi eroon Mary Annin varastettua rahaa taloudesta.
Avioliitto Frederick Cottonin kanssa Mary Ann avioitui Frederick Cottonin kanssa vuonna 1870, vaikka oli yhä virallisesti naimisissa Robinsonin kanssa. Samana vuonna kuolivat myös hänen sisarensa ja nuorin lapsensa.
Mary Ann painosti Frederick Cottonia ottamaan henkivakuutuksen ja vuoden loppuun mennessä Frederick Cotton ja kaksi hänen lastaan olivat kuolleet. Mary Ann sai jälleen henkivakuutuskorvauksia.
Suhde Joseph Nattrassin ja John Quick-Manningin kanssa Vuoden 1871 lopulla Mary Ann Cotton aloitti suhteen aiemman rakastajansa Joseph Nattrassin kanssa. Samanaikaisesti hän tuli raskaaksi John Quick-Manningille. Nattrass kuoli vuonna 1872, ja Mary Ann peri hänen niukan omaisuutensa.
Mary Ann Cotton kertoi tuttavilleen, ettei hän voinut mennä naimisiin Quick-Manningin kanssa poikapuolensa, 7-vuotiaan Charles Edward Cottonin vuoksi. Hän vihjasi kuitenkin, että tilanne ratkeaisi ennen pitkää. Pian tämän jälkeen Charles Edward Cotton kuoli äkillisesti, mikä herätti viranomaisten kiinnostuksen hänen äitipuoltaan kohtaan.
Pidätys ja oikeudenkäynti Charlesin ruumiinavaus paljasti merkittäviä määriä arsenikkia, mikä johti laajempaan tutkintaan Mary Ann Cottonin lähipiirissä tapahtuneista kuolemista. Tämän jälkeen viranomaiset avasivat Joseph Natrassin ja kahden Mary Ann Cottonin lapsen haudat ja jokaisen ruumiista löydettiin arsenikkijäämiä.
Mary Ann Cotton pidätettiin ja ollessaan vankilassa hän synnytti 13. lapsensa tammikuussa 1873. Tytär oli ainoa lapsi, joka eli äitiään kauemmin. Oikeudenkäynti alkoi maaliskuussa 1873. Oikeudessa esitettiin todisteita arsenikkimyrkytyksestä, Cottonin toistuvista leskeytymisistä ja henkivakuutuskorvauksista, joita hän oli saanut kuolemantapausten jälkeen. Puolustus vetosi yleisiin vatsatauteihin ja tapetteihin, joiden arsenikkipöly saattoi aiheuttaa myrkytyksiä.
Oikeus totesi Mary Ann Cottonin syylliseksi yhteen murhaan ja tuomitsi hänet kuolemaan. Valamiehistö mietti tapausta tunnin. Mary Ann Cotton totesi oikeudessa, ettei ole syyllinen mihinkään, vaan on ainoastaan harhaanjohdettu.
Teloitus Mary Ann Cotton teloitettiin hirttämällä 24. maaliskuuta 1873 Durhamin vankilassa. Teloituksen suoritti ammattitaidoton pyöveli William Calcraft. Pudotus oli liian lyhyt, eikä niska katkennut heti, joten pyöveli joutui painamaan Cottonia hartioista alaspäin. Hän kuoli hitaasti kuristumalla useiden minuuttien aikana.
Murhien menetelmät Cotton käytti pääasiassa arsenikkia, joka oli viktoriaanisena aikakautena yleisesti saatava aine, jota käytettiin väriaineiden ja tapettien valmistukseen. Sen vuoksi arsenikkimyrkytykset olivat yleisiä siihen aikaan.
Myrkytysoireet muistuttivat paljon myös lavantautia, mikä vaikeutti rikosten havaitsemista.
Uhrien määrä Cottonin epäillään surmanneen noin 21 henkilöä. Tarkkaa uhrimäärää ei ole koskaan voitu varmentaa. Oikeudenkäynnissä häntä syytettiin ja tuomittiin vain yhden lapsen murhasta, sillä useiden aiempien kuolemantapausten osalta ruumiit oli jo haudattu tai lääketieteellinen näyttö oli puutteellista.
1800-luvun rikosteknisten menetelmien rajallisuus, puutteellinen kuolemansyiden kirjaaminen sekä arsenikin yleinen käyttö kotitalouksissa vaikeuttivat monien tapausten jälkikäteistä todentamista. Tämän vuoksi osa Cottoniin liitetyistä kuolemista perustuu myöhempiin tutkimuksiin ja arvioihin eikä oikeudellisesti vahvistettuihin tuomioihin.
Hänet on mainittu Britannian historian pahimpana naispuolisena sarjamurhaajana.
Aikalaisreaktiot Cottonin tapaus herätti laajaa huomiota viktoriaanisessa Englannissa. Lehdistö seurasi oikeudenkäyntiä tarkasti, ja erityisesti ajatus naisesta, joka käytti hoivaavaa asemaansa ja äitiyttään rikosten välineenä, koettiin poikkeuksellisen järkyttävänä.
Tapaus vahvisti aikakauden moraalisia pelkoja ja vaikutti yleiseen suhtautumiseen sekä sairaanhoitajiin että henkivakuutusten käyttöön. Joissakin sanomalehdissä Cottonia kuvailtiin ”mustaksi leskeksi” ja ”myrkkymurhaajaksi”, vaikka virallisissa asiakirjoissa pyrittiin pidättyväisempään kielenkäyttöön.
Kansanperinne ja lastenloru Mary Ann Cottonista syntyi hänen kuolemansa jälkeen paikallista kansanperinnettä, erityisesti Pohjois-Englannissa. Tunnetuin näistä on lastenloru, joka viittaa hänen myrkyttämistapaansa ja on säilynyt suullisessa perinteessä useiden sukupolvien ajan:
Mary Ann Cotton, she’s dead and rotten, Lying in her bed with her eyes wide open. Sing, sing, oh what shall I sing, Mary Ann Cotton is tied up with string.
Lorua on pidetty esimerkkinä viktoriaanisen ajan tavasta käsitellä rikoksia ja kuolemaa myös lastenperinteessä.
Vaikutus rikostutkintaan Cottonin tapaus vaikutti osaltaan myrkytysten tunnistamisen ja toksikologian kehittymiseen Britanniassa. Arsenikin käytön paljastuminen johti tarkempaan lääketieteelliseen seurantaan, kuolemansyiden tutkimiseen sekä myrkkyjen saatavuuden valvontaan. Cottonia pidetään varhaisena esimerkkinä sarjamurhaajasta, jonka toiminta olisi nopeasti paljastettu nykyaikaisilla tutkintamenetelmillä.
Populaarikulttuurissa Mary Ann Cottonin elämä ja rikokset ovat toimineet aiheena useille kirjoille, dokumenteille ja televisio-ohjelmille. Häntä on käsitelty erityisesti brittien rikoshistoriaan keskittyvissä teoksissa sekä true crime -dokumenteissa. Cotton on noussut yhdeksi tunnetuimmista historiallisista naispuolisista sarjamurhaajista, ja hänen tapauksensa katsotaan olevan esimerkki viktoriaanisen ajan sosiaalisista ja taloudellisista oloista.
Katso myös
Sarjamurhaaja Arsenikki Viktoriaaninen aika
Lähteet
Luokka: Brittiläiset sarjamurhaajat Luokka: Englantilaiset teloitetut Luokka: Murhasta teloitetut Luokka: Vuonna 1832 syntyneet Luokka: Vuonna 1873 kuolleet
Luokka:Myrkyttäjät Luokka:Henkirikoksiin syyllistyneet terveydenhoidon ammattilaiset