Heikki Arvi Järventaus (vuoteen 1908 Ockenström; 17. joulukuuta 1883 Oulu – 5. kesäkuuta 1939 Hartola) oli suomalainen kirjailija ja pappi.
Henkilöhistoria Järventauksen vanhemmat olivat seppä Heikki Ockenström ja Kaisa Kreeta Hämet ja puoliso vuodesta 1908 Jenny Katarina Wisuri. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1904 ja vihittiin papiksi 1908. Samana vuonna hän aloitti virkaa tekevänä kirkkoherrana Tervolassa ja solmi siellä avioliiton. Vuonna 1909 Järventaus toimi kirkkoherran apulaisena Ylitorniolla ja 1910–1916 kappalaisena Enontekiöllä. Lisäksi hän suoritti vuonna 1914 opintoja Hallen yliopistossa Saksassa. Loppuvuonna 1916 hän toimi virkaa tekevänä vankilasaarnaajana Oulun lääninvankilassa ja joutui viemään aktivisti Taavetti Lukkariselle tiedon tämän teloittamisesta. Järventaus oli läsnä myös teloituksessa.Järventauksen tähän liittyvä kertomus on julkaistu K. A. Wegeliuksen teoksessa Aseveljet I: Läntinen etappi ja Simon kahakka (Porvoo: Werner Söderström osakeyhtiö 1924), s. 56–58. Suomen sisällissodassa Järventaus toimi länsiarmeijan esikunnassa pappina ja kenttäpappina.
Vuosina 1918–1923 Järventaus toimi Sodankylän kirkkoherrana ja samalla myös virkaa tekevänä lääninrovastina Lapin rovastikunnassa vuosina 1919–1923. Vuodesta 1923 hän toimi kappalaisena Tuusulassa kuolemaansa saakka, mutta oli myös Keravan yhteiskoulun uskonnonopettaja vuosina 1923-1925.
Järventaus oli poliittisesti aktiivinen, ja varsinkin fennomania, suojeluskuntatoiminta ja heimoaate olivat lähellä hänen sydäntään. Hän toimi muun muassa Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin valistusohjaana kirjoittaen lukuisia artikkeleita piirin julkaisemaan Sarkatakki-lehteen.
Näyttelijä Mervi Järventaus ja kenraaliluutnantti Jorma Järventaus olivat Arvi Järventauksen lapsia.
Kirjallinen tuotanto Järventaus oli Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita, mitä osoittaa myös, että hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932. Suurin osa hänen kirjallisesta tuotannostaan liittyy Lappiin. Lisäksi hänet muistetaan historiallisista romaaneistaan, erityisesti Suomen sodasta kertovasta neliosaisesta romaanista Rummut. Viimeisten teostensa aiheet Järventaus sai Unkarista, jonne hän teki useita matkoja 1930-luvulla. Järventaus sai unkarilaisen Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon 1938. Hänen tuotantoaan on käännetty unkarin lisäksi ainakin ruotsiksi, viroksi ja saksaksi.
Teokset Risti ja noitarumpu : Olaus Sirman tarina. Kirja, 1916. Synnin mitta : kertomus nykyaikaisesta Lapista. Kirja, 1917 Tykkien virsi : kenttäpapin kokemuksia ja mielialoja vapaussodan päiviltä. Kirja, 1918 Uusi pirtti : 4-näytöksinen näytelmä. Kirja, 1918 Kirkonlämmittäjä : romaani. WSOY, 1919 Satu-Ruijan maa. Kirja, 1920 Tunturikertomuksia. Kirja,1921 Kaukainen onni : kertomus etsijän ikävästä. Kirja, 1922 Ristilukki : Rakkauskertomus. Kirja, 1923 Tunturin tuolta puolen : kertomuksia. Kirja, 1924 Paimentytöt : 1-näytöksinen jääkäriaiheinen näytelmä. Kirja, 1924 Maan hiljaiset : romaani suurten selkosten takaa. WSOY, 1925 Runoilija Aatami Kuuskosken elämä. WSOY, 1925 Erämaan matkaajille : saarnoja. WSOY, 1926 Taivaallinen puuseppä : romaani. WSOY, 1927 Tie selvä I-II : romaani. WSOY, 1928 Kettusen komppanian Lapinmatka : kertomus Kettusen ja Ola Svenskin matkasta koulukaupungista kotia Lappiin. WSOY, 1929 Rummut I-IV : historiallinen romaani 1808-1809 vuoden sodasta. WSOY, 1929–1930 Maahantulo : kertomus unkarilaisten maanvalloituksen ajoilta. WSOY, 1931 Savuava maa : historiallinen romaani Unkarin tuhosta vuonna 1526. WSOY, 1932 Miehen kunnia : romaani. WSOY,1932 Ja eläinten henki oli rattaissa : romaani veturimiesmaailmasta. WSOY, 1934 Hyljätty kylä : romaani vanhasta Lapista. WSOY, 1935 Yks' on tarpeellinen : uskonnollisaiheinen 3-näytöksinen, 8-kuvaelmainen näytelmä. WSOY, 1935 Gönczölin vaunut : runoja. WSOY, 1936 Sydenpolttajat : historiallinen romaani Unkarista 1700-luvun alkuvuosilta. WSOY,1937 Itkevien pajujen maa : Unkaria sieltä ja täältä. WSOY, 1939
Lähteet
Aiheesta muualla Vapaasti ladattavia Arvi Järventauksen e-kirjoja Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissa. Arvi Järventaus. Kirjasampo.fi. Arvi Järventaus: Satu-Ruijan maa (1920). YLE Areenan äänikirjat. Lukijana Esko Salervo.
Arvi Järventaus sanoo mielipiteensä: Se, joka on Lapissa elänyt kymmenen vuotta, se on kypsä olemaan joka paikassa, Seura, 04.12.1935, nro 49, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Lapinkuvauksien kirjoittajat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1883 syntyneet Luokka:Vuonna 1939 kuolleet Luokka:Suomalais-ugrilainen sukukansatoiminta Luokka:Fennomaanit