pienoiskuva|Työväentalo Ahjola Multian työväentalo Ahjola on Multialla sijaitseva työväentalo. Työväentalo on maakunnallisesti arvokas, ja se on suojeltu asemakaavalla. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Multian kirkonkylässä, ja se on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä.
Historiaa Multian työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903. Ensimmäinen kokous oli pidetty metsässä kuusen juurella, koska ei uskallettu pyytää huonetta lainaan. Kokoukseen oli osallistunut neljä miestä. Perustava kokous pidettiin 6. syyskuuta 1903, jolloin yhdistys päätti liittyä Ruotsalaiseen työväenliittoon. Perustettavaan yhdistykseen liittyi toistakymmentä jäsentä. Oman talon rakentaminen nousi heti alkuun esille, mutta varoja rakentamiseen ei ollut. Tontin saantikin aiheutti ongelmia. Lopulta se saatiin ostettua pappilan mailta vuonna 1909. Yhdistyksen rakennustoimikunta osti vuonna 1909 Keskisenmäestä rakennuksen, joka siirrettiin tontille. Raitamäestä ostettiin toinen rakennus, jolla työväentaloa jatkettiin vuoden 1910 alkupuolella. Talon vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1910. Vuosina 1913—1914 työväentalon näyttämöä laajennettiin ja yhdistys hankki uudet kulissit.
Rakennus Vanha työväentalo pääsi huonoon kuntoon, ja se purettiin vuonna 1932. Uuden talon suunnitteli yhdistyksen puuhamiehenä toiminut Emil Saarinen. Rakentaminen viivästyi taloudellisista syistä ja kesti lopulta neljä vuotta. Työhön palkattiin kirvesmiehiä ja urakoitsijana toimi Amerikasta 1930-luvulla tullut Vihtori Lehtonen. Alpo Ruokonen teki ovet ja ikkunat, Emil Pajula hoiti talon sisämaalauksen ja Yrjö Hirvimäki tilkitsi. Loput tehtiin talkoilla. Uuden talon tupaantuliaisia vietettiin 13. joulukuuta 1936. Rakennuksen perustus on betonia. Taloon vaihdettiin peltikate vuonna 1961. 1970-luvun lopulla talo oli maalattu tummanruskeaksi.
Taloon rakennettiin uudet wc-tilat ja lisälämpöeristys vuonna 2001. Samalla uusittiin vesikatto ja tehtiin ulkomaalaus. Rakennus on vuorattu pystylaudoituksella ja maalattu punaiseksi. Lämmitys hoidetaan puukamiinoilla, sähköpattereilla ja -puhaltimilla. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö ja eteinen. Entinen vahtimestarin huoneen asunto on muutettu kokoustilaksi.
Toimintaa työväentalolla Ensimmäiset iltamat yhdistys järjesti Pekkasen talossa helmikuussa 1906. Ohjelmassa oli torvisoittoa, näytelmä, lausuntaa sekä kanteleen ja viulun soittoa. Siitä lähtien iltamia ja muita huveja sekä juhlia pidettiin säännöllisesti. Perinteeksi muodostuneet vappujuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906. Elokuussa 1908 perustettiin käsityöseura, joka valmisti ahkerasti palkintoja arpajaisiin. Arpajaiset olivat tehokkain keino kartuttaa yhdistyksen varoja. Puhujaseura perustettiin vuonna 1906. Samana vuonna järjestettiin lainakirjasto. Jatkosodan aikana talo oli puolustusvoimien käytössä. 1980-luvun alussa talolla järjestettiin kokouksia, tansseja, elokuvia, bingoa ja juhlia.
Yhdistyksen omien kokousten pidon ohella taloa vuokrataan muille yhdistyksille, kunnalle, huonekalukauppiaille ja kulttuuritilaisuuksiin.
Lähteet
Luokka:Työväentalot Luokka:Multian rakennukset ja rakennelmat