thumb|Emil von Qvanten elämänsä loppupuolella. Emil von Qvanten (salanimi Peder Särkilax, 22. elokuuta 1827 Pori – 5. joulukuuta 1903 Sanremo) oli suomalainen runoilija. Hänen tunnetuin runonsa on Suomen laulu (Suomi-Sång) vuodelta 1842. Runo on myöhemmin tullut tunnetuksi kuorolauluna Fredrik Paciuksen säveltämänä.
Elämä Qvanten julkaisi vuosina 1845 ja 1849 runokalenterin Lärkan (Leivonen). Niihin sisältyy muun muassa ”Suomis sång”, jonka sanoitusta on myöhemmin korjannut J. L. Runeberg. Kokoelma Dikter (Runoja) ilmestyi vuonna 1851. Salanimellä Peder Särkilax hän julkaisi vuonna 1855 poliittisen pamfletin Fennomani och skandinavism, jossa vaadittiin Suomen suuriruhtinaskunnan erottamista Venäjästä ja kannatettiin ajatusta suomalais-skandinaavisesta liittovaltiosta. Tilanne juontui Krimin sodasta. Qvanten oli muuttanut jo vuonna 1853 Ruotsiin, jossa hän oli aateloidun sukunsa edustajana valtiopäivillä. Qvanten oli kuningas Kaarle XV:n hovikirjastonhoitaja vuosina 1864–1872. Hän matkusteli maailmalla ja asettui 1890 Italiaan, missä hän työskenteli toimittajana. Qvanten ei voinut elämänsä loppupuolella enää palata kotimaahansa venäläisvaltaa arvostelleitten kirjoitustensa vuoksi.Matti Orlamo: "Haminan kadettiupseerit musiikkitaiteen parissa: Suomen laulun säveltäjä - everstiluutnantti Johan Baeckman". Kylkirauta 2/2009 Kootut runot Dikter, nya och gamla ilmestyivät 1880. Emil von Qvanten on haudattu sukunsa aikanaan omistaman Mäntsälän Ylikartanon maille.
Perhe Emil von Qvantenin puoliso oli ruotsalainen kirjailija Aurora von Qvanten.Kuka kukin oli, Wikisource, art. von Qvanten, Emil
Teokset Lärkan (1844, 1849) Dikter (1851) Lyriska dikter (1859) Dikter, nya och gamla (1880) Sveriges skönaste folkvisor (1882) Fyra sagodikter (1900) Fennomani och skandinavism (1855, salanimellä Peder Särkilax)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Vuonna 1827 syntyneet Luokka:Vuonna 1903 kuolleet