Reikäleipäkunta (joskus myös kehyskunta) on nimitys, jota on käytetty Suomessa kaupunkia tai kauppalaa ympäröineestä maalaiskunnasta. Nimitys reikäleipäkunta tulee siitä, että ympäröivä kunta muistuttaa jossain määrin pyöreää ruisleipää, josta puuttuu toiseen kuntaan (yleensä kaupunkiin tai kauppalaan) kuulunut ”reikäosa”. Nimitys maalaiskunta tai myöhemmin vain kunta on aiemmin esiintynyt myös monien reikäleipäkuntien nimissä, jos niiden nimi on ollut sama kuin keskuskunnan. Jos kunnilla on ollut eri nimi, nimitystä maalaiskunta tai kunta ympäröivän kunnan nimessä ei ole tarvittu.
Määrällisesti yleinen tapaus reikäleipäkunnista Suomessa ovat olleet maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneet kunnat, jotka ympäröivät samannimistä kaupunkia tai kauppalaa (esimerkiksi Kemijärvi ja Kemijärven maalaiskunta). Viimeiset tällaiset keskuskunnan enklaaviksi sisälleen jättäneet samannimiset maalaiskunnat lakkasivat olemasta, kun Rovaniemen maalaiskunnasta tuli osa Rovaniemen kaupunkia vuonna 2006, ja kun Pieksänmaa ja Pieksämäki yhdistyivät vuonna 2007. Viimeinen maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi Jyväskylään vuonna 2009, mutta vuoden 1964 jälkeen sekään ei enää ympäröinyt joka suunnasta Jyväskylän kaupunkia.
Joskus reikäleipäkunnalla ja siitä eronneella kauppalalla tai kaupungilla on voinut olla eri nimet, vaikka maalaiskunta olisikin jäänyt ympäröimään kauppalaa tai kaupunkia joka puolelta (esimerkiksi Lieksa ja Pielisjärvi tai Vammala ja Tyrvää) tai lähes joka puolelta (esimerkiksi Valkeala ja Kouvola tai Sääksmäki ja Valkeakoski tai Uskela ja Salo).
Reikäleipäkunnat ja enklaavit
Jos reikäleipäkunta on sen sisään jäävän kunnan ainoa rajanaapuri, kyseessä on erikoistapaus maantieteellisestä ilmiöstä nimeltä enklaavi. Aina enklaavin toisen kunnan sisälle muodostava kunta ei ole ollut ympäröivän kunnan keskus, joskin tämä on Suomessa ollut harvinaisempi tapaus (esimerkiksi Espoo ja Kauniainen tai Muolaa ja Kyyrölä). Nykyään kuntia, jotka tekevät toisesta kunnasta enklaavin, on Suomessa kaksi: Espoo, joka ympäröi Kauniaista, ja vuoden 2013 alusta Savonlinna, joka ympäröi Enonkoskea. Savonlinnan tapaus on seurausta kunnan pohjoisrajalla suoritetuista rajajärjestelyistä, joilla vältettiin kuntaliitos ilman yhteistä rajaa, kun Savonranta liittyi vuonna 2009 osaksi Savonlinnaa. Enonkoski sai takaisin osakuntaliitoksessa 1.1.2026 niin sanotun Rotanhännän, koska katsottiin, että Savonlinnalla on ilman sitäkin maayhteys Savonrantaan etelän puolelta.
Määrittelystä riippuen täydellinen enklaavi voi jäädä muodostumatta myös valtakunnan maa- tai merirajalla. Närpiö on Kaskisten ainoa rajanaapuri maa-alueella, mutta Kaskinen ulottuu kapeaa käytävää myöten merellä aluevesirajalle, joten Närpiö ei ympäröi Kaskista joka puolelta. Toinen vastaava esimerkki on ollut Tornio ja Alatornio. Alatornio ympäröi Torniota joka puolelta Suomen alueella, mutta lännessä Tornio rajoittui Ruotsin Haaparantaan. Myös Utsjoki on Suomen alueella joka puolelta Inarin ympäröimä, mutta se rajoittuu myös Norjaan.
Osa aiemmin enklaavin muodostaneista keskuskunnista lakannut olemasta enklaaveja alueliitoksista johtuen. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta ympäröi aiemmin Jyväskylää joka puolelta, mutta vuoden 1965 osakuntaliitoksen jälkeen kunta muistutti muodoltaan hevosenkenkää eikä reikäleipää. Useimmiten enklaavi on lakannut olemasta kuntaliitoksen ansiosta.
Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi.
Toisen kunnan täydelliseksi enklaaviksi jättäneet kunnat Kehyskunta Keskuskunta tai ympäröity kunta Enklaavi lakannut Lakkaamisen syy Huomautuksia Kuntamuodot/nimitykset Kartta-lähde(vuosi) Espoo Kauniainen ei ole lakannut kaksi kaupunkia Heinolan maalaiskunta Heinola 1951 alueliitos 1951 Kaupunki oli täydellisesti maalaiskunnan ympäröimä vuoteen 1951 asti, jolloin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin 36 neliökilometrin edestä sekä vesi- että maa-alueita. Alueliitoksen jälkeen kaupungilla oli noin kilometrin verran vesirajaa sekä Asikkalan että Iitin kanssa. Kuntaliitos tehtiin vuonna 1997. (maalais)kunta ja kaupunki 19471960 Iisalmen maalaiskunta Iisalmi 1970 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1947 Ikaalisten maalaiskunta Ikaalinen 1972 kuntaliitos maalaiskunta ja epäitsenäinen kauppala 1947 Jaakkima Lahdenpohja 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kauppala Luovutetun Karjalan kartta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä 1965 osakuntaliitos, jolloin maalaiskunta lakkasi olemasta reikäleipäkunta Jyväskylän maalaiskunta oli olemassa vuoden 2009 kuntaliitokseen asti, jolloin se yhdistyi Jyväskylän kaupungin kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960 Kajaanin maalaiskunta Kajaani 1977 kuntaliitos Vuoden 1953 loppuun Kajaani rajoittui myös Paltamoon, sekä Paltamon pääalueeseen että kahteen Paltamon eksklaaviin, mutta kun vuoden 1954 alussa sekä osa Paltamon pääalueesta että mainitut eksklaavit liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, tuli Kajaanin kaupunki Kajaanin maalaiskunnan joka suunnalta ympäröimäksi ja siten maalaiskunnasta tuli reikäleipäkunta. maalaiskunta ja kaupunki 19471960 Kemijärven maalaiskunta Kemijärvi 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1960 Koiviston maalaiskunta Koivisto 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kauppala Kuopion maalaiskunta Kuopio 1969 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1960 Käkisalmen maalaiskunta Käkisalmi 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kaupunki Mikkelin maalaiskunta Mikkeli 2001 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960 Muolaa Kyyrölä 1934 kuntaliitos Alue luovutettiin Neuvostoliitolle 1940. kaksi maalaiskuntaa Muolaan kartta Pitäjät, Luovutettu kartta Nurmeksen maalaiskunta Nurmes 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1947 Paraisten maalaiskunta Parainen 1967 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1960 Pieksämäen maalaiskunta Pieksämäki 2004 kuntaliitos Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007. (maalais)kunta ja kaupunki 1960 Pieksänmaa Pieksämäki 2007 kuntaliitos Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007. kunta ja kaupunki Pielisjärvi Lieksa 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1947 Porvoon maalaiskunta Porvoo 1997 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960 Rauman maalaiskunta Rauma 1993 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960 Rovaniemen maalaiskunta Rovaniemi 2006 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960 Savonlinna Enonkoski 2026 Enklaavi syntyi 2013, kun Kerimäki ja Punkaharju liitettiin Savonlinnaan. kaupunki ja kunta 2013 Sortavalan maalaiskunta Sortavala 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kaupunki Sääminki Savonlinna 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1960 Tyrvää Vammala 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1960 Uudenkaarlepyyn maalaiskunta Uusikaarlepyy 1975 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1947 Vehkalahti Hamina 2003 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960 Viipurin maalaiskunta Viipuri 1936 Maalaiskunta ympäröi varsinaista kaupunkia joka puolelta, osittain myös vesialueella. Kun Uuraan satama-alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1936, Uuraasta muodostui eksklaavi, jolla oli rajaa muidenkin kuntien kuin Viipurin maalaiskunnan kanssa. Alueet luovutettiin Neuvostoliitolle 1940. maalaiskunta ja kaupunki
Reikäleipäkuntia toiminnallisesti ja historiallisesti määriteltynä
Kaikissa tapauksissa samannimiset kaupungit ja maalaiskunnat tai maalaiskunta ja siitä omaksi kunnakseen eronnut taajama eivät ole sijainneet toisiinsa nähden niin, että olisi muodostunut täydellinen enklaavi vaikka keskuskunnan ja ympäröivän maalaiskunnan toiminnallinen ja historiallinen suhde on muuten ollut samanlaisen kuin täydellisen enklaavin muodostavien kuntien tapauksessa. Esimerkiksi Loimaa rajoittui jo ennen Loimaan kunnan kuntaliitosta myös Ypäjään, Lohja ennen Lohjan kunnan kuntaliitosta myös Siuntioon, Uusikaupunki ennen Uudenkaupungin maalaiskunnan kuntaliitosta myös Kalantiin, Uskelasta eronnut Salo ennen Uskelan kuntaliitosta myös Halikkoon, ja Sääksmäestä eronnut Valkeakoski ennen Sääksmäen kuntaliitosta myös Pälkäneeseen, kun kauppalaksi ja sittemmin kaupungiksi muodostunut keskustaajama näiden tapauksissa sattui sijaitsemaan lähellä entisen emäkuntansa alueen jotain reunaa pikemmin kuin sen keskellä. Toiminnallisesti ja historiallisesti keskuskunnan ja ympäröivän kunnan suhde on kuitenkin näissä tapauksissa sama riippumatta enklaavin muodostumisesta tai kuntien nimistä, ja toinen merkitys käsitteelle reikäleipäkunta viittaakin tähän keskuskunnan ja ympäröivän kunnan toiminnalliseen ja historialliseen suhteeseen.